Large scale climate affects the timing of spring arrival but local weather determines the start of breeding in a northern Little Tern (Sternula albifrons) population
Abstract
In migratory birds, the timing of arrival to the breeding grounds can be affected by weather on the migration routes and breeding sites at arrival. Timing of breeding can be affected by arrival dates but also by local weather conditions during the pre-breeding period. Because long-distance migrants arrive and breed late in the season, weather is thought to be less important, but more information is needed especially from seabirds that are vulnerable to climatic effects. I used observation data from the Little Tern (Sternula albifrons), a long-distance migrant, made by bird watchers during 2006–2016 to examine whether their spring arrival to the breeding grounds in Finland is associated with the large-scale weather pattern (the North Atlantic Oscillation; NAO index) or local weather. In addition, I used breeding data to examine whether the start of egg laying is associated with the annual first arrival dates, local weather or the NAO index. Spring arrival was associated with large scale weather patterns rather than local weather conditions. Little Terns arrived earlier when the April–May NAO index was positive being consistent with most migratory birds. However, early arrival dates did not translate to early timing of breeding which was more determined by local temperatures before egg laying. Arriving early allows preparation for breeding, e.g., courtship feeding, and makes it possible to start breeding when conditions become suitable for egg laying, and suggests that these long-distance migrants should be able to track advancing springs and start their breeding in the most optimal time.Tiivistelmä
Säätekijöiden vaikutus pikkutiirojen (Sternula albifrons) ensisaapumiseen ja pesinnänaloitukseen
Muuttolintujen saapuminen pesimäpaikoilleen on usein yhteydessä muuttoreittien ja pesimäpaikkojen säätilaan. Pesinnänaloittaminen voi puolestaan olla yhteydessä saapumisajankohtaan tai pesimäpaikoilla vallitseviin kevään olosuhteisiin ennen muninnan aloittamista. Koska pitkänmatkan muuttajat saapuvat ja pesivät myöhään, sääolojen ajatellaan vaikuttavan niihin verrattain vähän. Lisätietoa sään merkityksestä muuton ja pesinnän aloittamiseen tarvitaan etenkin merilinnuista, jotka ovat erityisen alttiita ilmaston vaikutuksille. Käytin lintuharrastajien vuosina 2006–2016 keräämää havaintoaineistoa selvittääkseni milloin pikkutiira, joka on pitkänmatkanmuuttaja, saapuu pesimäpaikoilleen, ja ovatko kevään ensimmäiset havainnot yhteydessä muuttoaikana vallitsevaan laaja-alaiseen ilmastoon (Pohjois-Atlantin Oskillaatio indeksi, NAO-indeksi) tai paikalliseen säähän pesimäpaikoilla. Lisäksi käytin keräämääni pesimäaineistoa samalta ajanjaksolta tutkiessani, oliko kevään ensimmäisen pesän muninnan aloitus yhteydessä saapumisajankohtaan, NAO-indeksiin tai paikalliseen säähän. Ensisaapuminen oli yhteydessä huhti–toukokuun NAO-indeksiin, mutta ei niinkään paikallisiin sääoloihin. Pikkutiirat saapuivat aikaisin, kun NAO-indeksi oli positiivinen. Tuolloin vallitsee suotuiset sääolot jotka edistävät lintujen kevätmuuttoa. Saapumispäivä ei kuitenkaan vaikuttanut pesinnänaloitukseen, joka oli paremmin yhteydessä kevään lämpötilaan juuri ennen munintakauden alkamista. Aikainen saapuminen mahdollistaa pesintään valmistautumisen ja pariutumiseen liittyvät vaiheet, ja mahdollistaa tätä kautta olosuhteiden seuraamisen sekä pesinnänaloittamisen heti kun olosuhteet kehittyvät suotuisiksi. Saattaa siis olla, että pikkutiirat pystyvät vastaamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaan kevään aikaistumiseen, ja pystyvät pesimään optimaaliseen aikaan
