Tiivistelmä. Alueellinen eriytyminen eli segregaatio on ollut viime aikoina paljon esillä kaupunkitutkimuksessa. Eriytymisellä on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia, sillä se esimerkiksi lisää väestön sosiaalista etäisyyttä, heikentää mahdollisuuksien tasa-arvoa ja vähentää paikkaan kiinnittymistä. Eriytymistä on pyritty estämään niin sanotun sosiaalisen sekoittamisen politiikkaa edistämällä ja kiinnittämällä kaupunkisuunnittelussa huomiota asuinalueiden asuntokannan monipuolisuuteen.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten Jyväskylän opiskelija-asumisen kehittämisessä huomioidaan asuinalueiden sosiaalinen kestävyys. Tutkimusalueena on Jyväskylä, jossa toimii kolme korkeakoulua ja väestöstä keskimääräistä suurempi osa on opiskelijoita. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan Jyväskylän opiskelija-asumista tulee kehittää tulevaisuudessa vastaamaan paremmin tämän hetkistä kysyntää. Muualla maailmassa opiskelija-asumisen keskittymistä kampusalueille on tutkittu jonkin verran, ja havaintojen perusteella keskittymisellä on sekä positiivisia että negatiivisia seurauksia. Opiskelijavaltaisilla alueilla esiintyy meluamista ja sotkemista muita alueita enemmän ja muut väestöryhmät karttavat näitä alueita. Suomessa ei opiskelija-asumisen alueellista eriytymistä ole juurikaan tutkittu, mistä syystä tälle tutkielmalle on tarvetta.
Aineiston muodostavat 12 Jyväskylän opiskelija-asumisen kanssa tekemisissä olevan henkilön asiantuntijahaastattelua. Haastattelut tehtiin joulukuussa 2019 ja tammikuussa 2020. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset osoittavat, että sosiaalinen kestävyys huomioidaan opiskelija-asumisen kehittämisessä melko hyvin. Opiskelija-asumista pyritään sijoittamaan moniin eri sijainteihin kuitenkin niin, että opiskelijoiden elämä on mahdollisimman sujuvaa. Opiskelija-asuntorakentamisessa yksiöiden osuutta on kasvatettu ja opiskelijoiden sosiaalisia kontakteja on pyritty lisäämään erityisesti yhteistiloja rakentamalla. Tulevaisuudessa opiskelija-asumista tullaan rakentamaan myös muiden väestöryhmien asumisen yhteyteen. Asiantuntijoilla kuitenkin oli hieman eriäviä näkemyksiä siitä, kuinka opiskelija-asumista tulisi kehittää, mikä kertoo sosiaalisen sekoittamisen käsitteen monitahoisuudesta. Sosiaalisen kestävyyden huomioiminen opiskelija-asumisen kehittämisessä on tärkeää, jotta opiskelijat eivät jää ulkopuolelle ja syrjäydy muusta yhteiskunnasta. Tämä ylläpitää myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan keskeisimpiä arvoja eli mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista ja kaikkien väestöryhmien hyvinvoinnista huolehtimista
