Abstrakt. Syftet med denna pro gradu-avhandling var att studera hur flickskap skildras i bilderböcker. Jag koncentrerade mig på flickornas utseende och beteende, och diskuterade hurdana kläder de har på sig och om de beter sig enligt ett föreskrivet sätt, det vill säga att om de är flickaktiga. Därtill tog jag några lekaspekter i beaktande. Materialet bestod av fyra bilderböcker: Gittan och gråvargarna (2000), Emmy och havet (1998), Visst kan Lotta nästan allting (1977) och Duktiga Annika (1941). Som motiv i dessa böcker fungerade överlevnad och självövervinnelse. Jag analyserade närmare berättelsens början, berättelsens huvudpunkt, hur vändpunkten utvecklades och berättelsens upplösning. Analysens fokus låg på bilderna men jag tog också bokens handling och verbala berättande i beaktande. Som hjälpmedel i analysen använde jag mig av Nikolajevas (2004:129) abstrakta schema av manliga och kvinnliga egenskaper. Undersökningen var kvalitativ. Den valda analysmetoden var multimodal, narrativ analys, som fokuserar sig på hur text och bild samverkar i berättandet av en historia. I teoridelen diskuterades barnlitteratur och barnlitteraturforskning, bilderboksforskning, genusforskning och flickors duktighet. Till sist diskuterades barnlitteratur ur ett narratologiskt perspektiv. Duktigheten kom tydligt fram i mitt material. De viktigaste resultaten i analysen var att flickor i bilderböcker inte är bara snälla, duktiga och väluppfostrade utan också vilda och äventyrliga. De är en blandning av manliga och kvinnliga egenskaper. Det torde bero på att barnboksförfattare inte vill hålla sig till de stereotypiska könsrollerna utan försöker vara mer toleranta. Flickor tar intryck av bilderböcker och de påverkar deras identitet. Det är viktigt att ha sådana förebilder som de kan identifiera sig med. Duktiga flickor i materialet visade att det inte finns några manliga eller kvinnliga sysslor, och oberoende av genus är det möjligt att uppnå sitt mål. En intressant detalj är att flickor i bilderböcker som har kommit ut på 1940- och 1970-talet visade samma egenskaper som flickor i bilderböcker som har publicerats på 1990- och på 2000-talet. I Emmy och havet (1998) och i Visst kan Lotta nästan allting (1997) tog flickor fars roll. De utförde en uppgift som var för utmanande för familjens far. Det är intressant hur små flickor kan vid behov vara starka och ta vara på sig själva. I Gittan och gråvargarna (2000) och Duktiga Annika (1941) var det fråga om självövervinnelse. Det är viktigt att forska i flickskap för att förstå hur bilden av genusmodellen för flickor har utvecklats genom årtiondena. Till fortsatt forskning borde materialet vara mer omfattande. Det kunde forskas i hur leken skildras i bilderböcker, och hur den kombineras med flickskap. Det skulle behövas några lekteorier och noggrann kategorisering av leksaker. Lek är det naturliga sättet för barnet att uttrycka sig och därför är det väsentligt att forska i leken.Tiivistelmä. Tutkimukseni tavoitteena oli tutkia, kuinka tyttöyttä kuvataan kuvakirjoissa. Keskityin tyttöjen ulkonäköön ja käyttäytymiseen, pohdin heidän vaatevalintojaan sekä sitä, käyttäytyvätkö he määrätyllä tavalla eli ovatko he tyttömäisiä. Lisäksi otin huomioon muutamia leikkiaspekteja. Materiaalini koostui neljästä kuvakirjasta: Gittan och gråvargarna (2000), Emmy och havet (1998), Visst kan Lotta nästan allting (1977) ja Duktiga Annika (1941). Kirjojen motiivina toimivat selviytyminen ja itsensä voittaminen. Analysoin tarkemmin kertomuksen alun, kertomuksen huippukohdan, kuinka huippukohta kehittyy ja kertomuksen lopun. Analyysin pääpaino oli kuvissa, mutta otin myös huomioon kirjan juonen ja kerronnallisuuden. Apuna analyysissä käytin Nikolajevan (2004:129) abstraktia mallia miehisistä ja naisellisista ominaisuuksista. Tutkimus oli laadullinen. Valittu analyysimetodi oli multimodaalinen, narratiivinen analyysi, joka keskittyy siihen, kuinka teksti ja kuva vaikuttavat yhdessä tarinan kerrontaan. Teoriaosiossa keskusteltiin lasten kirjallisuudesta, lasten kirjallisuuden tutkimuksesta, kuvakirjojen tutkimuksesta, naistutkimuksesta ja taitavista tytöistä. Lopuksi lasten kirjallisuuden kuvaamiseen otettiin kerronnallinen näkökulma. Taitavuus tuli selkeästi esiin materiaalissani. Analyysin tärkeimmät tulokset olivat, että kuvakirjojen tytöt eivät ainoastaan ole kilttejä, taitavia ja hyvin kasvatettuja vaan myös villejä ja uskaliaita. He ovat sekoitus miehisiä ja naisellisia ominaisuuksia. Se johtunee siitä, että lastenkirjailijat eivät halua pitäytyä stereotyyppisissä sukupuolirooleissa vaan yrittävät olla suvaitsevaisempia. Tytöt ottavat vaikutteita kuvakirjoista ja ne vaikuttavat heidän identiteettiinsä. On tärkeää olla sellaisia esikuvia, joihin he voivat samaistua. Materiaalin taitavat tytöt osoittivat, että ei ole olemassa miehisiä tai naisellisia askareita, ja sukupuolesta riippumatta on mahdollisuus saavuttaa tavoitteensa. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että tytöt kuvakirjoissa, jotka ovat ilmestyneet 1940- ja 1970-luvuilla toivat esiin samoja ominaisuuksia kuin tytöt kuvakirjoissa, jotka julkaistiin 1990- ja 2000-luvuilla. Kirjoissa Emmy och havet (1998) ja Visst kan Lotta nästan allting (1977) tytöt ottivat isän roolin. He suorittivat tehtävän, joka oli liian haastava perheen isälle. On mielenkiintoista, kuinka pienet tytöt voivat tarvittaessa olla vahvoja ja pitää huolen itsestään. Kirjoissa Gittan och gråvargarna (2000) ja Duktiga Annika (1941) oli kyse itsensä voittamisesta. Tyttöyden tutkiminen on tärkeää, jotta ymmärrämme, kuinka tyttöjen sukupuolimalli on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Tulevaa tutkimusta varten materiaalin pitäisi olla laajempi. Voitaisiin tutkia sitä, kuinka leikkiä kuvataan kuvakirjoissa ja miten se liitetään tyttöyteen. Sitä varten tarvittaisiin leikkiteorioita ja tarkkaa leikkikalujen kategorisointia. Leikki on luonnollinen tapa lapselle ilmaista itseään ja siksi leikkiä on tärkeä tutkia
