”En ole vielä tavannut lasta, jolle musiikki ei olisi tavalla tai toisella, eri muodoissaan ollut hyödyksi ja avuksi”:erityisluokanopettajien kokemuksia musiikin terapeuttisesta käytöstä erityiskasvatuksessa

Abstract

Tiivistelmä. Tässä kasvatustieteen pro gradu -tutkielmassa käsitellään erityisluokanopettajien kokemuksia musiikin terapeuttisesta käytöstä erityiskasvatuksessa. Musiikin terapeuttinen vaikutus ihmismieleen on tiedetty jo vuosituhansien ajan. Ihmiset hyödyntävät musiikin terapeuttisuutta arjessaan jopa huomaamattaan. Vauvoille lauletaan kehtolauluja, koska ne rauhoittavat mieltä. Ennen tärkeää urheilusuoritusta urheilijat saattavat kuunnella energisoivaa musiikkia, koska he saavat siitä lisäenergiaa. Surun keskellä musiikki auttaa piristymään ja käsittelemään tunteita. Musiikin avulla voi siis virittäytyä moniin erilaisiin mielentiloihin. Tutkimuksen viitekehyksessä tarkastellaan erityiskasvatuksen kenttää ja musiikin terapeuttisuutta. Erityiskasvatuksen kentän tarkastelussa keskityttiin sen asemaan laissa ja peruskoulussa. Jokaisella oppilaalla on oikeus erityisopetukseen, joka tänä päivänä toteutuu peruskouluissa kolmiportaisena tukea. Tuki on jaettu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Musiikin terapeuttisuutta tarkasteltiin musiikkiterapian näkökulmasta: mitä eri menetelmiä musiikkiterapiassa käytetään ja miten ne voivat auttaa etenkin diagnoosin omaavaa lasta. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja fenomenologisella tutkimusotteella. Tutkielmalla pyrittiin etsimään vastauksia kahteen tutkimuskysymykseen: Miten musiikkia käytetään terapeuttisesti erityiskasvatuksessa? ja Millaisena erityisluokanopettajat ovat kokeneet musiikin terapeuttisen käytön erityiskasvatuksessa? Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen muodossa ja siihen vastasi 12 erityisluokanopettajaa eri puolilta Suomea. Aineiston analysointiin hyödynnettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmiä. Tuloksista saatiin selville, että erityisluokanopettajat käyttävät musiikin terapeuttisuutta työssään hyvin monipuolisesti. Eniten musiikin terapeuttisuutta hyödynnettiin oppilaiden rentoutumisessa ja rauhoittumisessa sekä itseilmaisussa. Vastaajat mainitsivat myös diagnoosin omaavien lasten hyötyvän musiikin terapeuttisuudesta. Ylivilkkaat lapset hyötyvät sekä musiikin rauhoittavasta vaikutuksesta että energiaa purkavasta vaikutuksesta. Autistiset lapset reagoivat hyvin usein musiikkiin. Heitä voi musiikin avulla kannustaa sosiaaliseen kanssakäymiseen ja katsekontaktiin. Mutistit voivat ilmaista tunteitaan esimerkiksi musiikkimaalauksen avulla. Kaikki vastaajat kokivat musiikin terapeuttisuuden hyödylliseksi: 7/12 vastaajaa koki sen melko hyödylliseksi ja 5/12 vastaajaa todella hyödylliseksi. Musiikin terapeuttisella käytöllä koettiin olevan oppilaisiin suurimmaksi osaksi positiivinen vaikutus. Musiikin koettiin rauhoittavan ja rentouttavan oppilaita sekä sillä koettiin olevan oppimista tukevia vaikutuksia