Abstract. The goal of my research was to find out how to productize legal services. This study includes analyzing previous literature about productization of expert services and finding out special issues related to legal services. The goal of the study is to create a conceptual model for productization of legal service. The study includes literature review, regulation review, survey and interviews, which all are combined to find out, what is essential in legal services and how to productize them and successfully turn productized services to business models.
Several key points were recognized in the literature review. There is a process to productize an expert service. Main points of this process are recognizing the value creation to customer, understanding the service structure and making service phases more repeatable and modular. There were also some special features related to legal services that must be taken account when productizing these services. There were also major issues about earning model in these productized services. Some issues were related to law, others to Finnish bar association rules and others to court processes. Main findings of this review were that it is possible to productize legal services and create an earning model around these services, but in field of legal services there are limitations to that.
In the empirical part of the study there are two different methods: survey and interviews. Survey was related to acceptable costs in courts. The results of this survey were that it is currently difficult to create earning model around productized and automatized legal services that are related to litigation as there is no clear line whether these costs are accepted in courts. In interviews several productization experts with background of productizing legal services were interviewed as well as representatives of Ministry of justice, Finnis bar association and Finnish lawyers’ association. These interviews revealed some other key points related to productization of legal services. Main points were that some customers are looking for other value than just the documents or litigation, for example certainty and that there are major differences between productability of different fields of law. Two main points for preventing productization and automatization were recognized: reluctance to change processes in private businesses and in courts as well as current court process.
It was possible to create conceptual model for productizing and automatizing legal services. The concept derives from model for productizing expert services, but it does also take account special features of legal services. Main phases of the model are recognizing the value created to customer, understanding the services structure, analyzing the earning models, analyzing scalability of service phases, restructuring services in order to make some service phases modular, analyzing the regulation and finally automatizing phases that are suitable for automatization in the viewpoints of regulation and value creation.
Most important finding of the study are the main restrictions and limitations for how to productize legal service, as it differs from productizing expert services in general. Other main finding of the study is the conceptual model how to productize legal service. The model can be used in most law firms to restructure their business and create new productized legal services as well as turn them into profitable business. This model can be used in law firms, but also in other firms offering legal services or willing to do so. The study added previous research on productization of expert services by expanding it more in the field of law and specially in certain country. The results of the study can be used in future business and productization studies related to law firms, as well as productization of expert services. The results on limitations and requirements can be directly applied only in Finland, but conceptual model can be used regardless of nation.Lakipalvelun tuotteistaminen. Tiivistelmä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten lakipalvelut voidaan tuotteistaa. Tutkimus kattaa kirjallisuuskatsauksen asiantuntijapalveluiden tuotteistamisesta sekä lakipalveluiden erityispiirteistä. Tutkimuksen tavoitteena on luoda konsepti lakipalvelun tuotteistamiseksi. Tutkimuksen vaiheet ovat: kirjallisuuskatsaus, sääntelykatsaus, kyselytutkimus ja haastattelut. Näiden tulosten perusteella todetaan, mitkä ovat olennaiset seikat lakipalveluiden tuotteistamisessa, mikä on prosessi tuotteistamiseen ja miten luoda onnistuneita ansaintamalleja tuotteistettujen lakipalveluiden ympärille.
Kirjallisuuskatsauksessa tunnistetaan useita avainseikkoja lakipalveluiden tuotteistamiseksi. Kirjallisuudessa on jo aiemmin käsitelty prosessia asiantuntijapalvelun tuotteistamiseksi. Tässä tärkeimpinä seikkoina ovat olleet arvonluonnin ymmärtäminen, palvelun rakenteen hahmottaminen sekä palvelun vaiheiden muuttaminen modulaarisemmaksi ja toistettavammaksi. Lakipalveluista tunnistetaan myös erityispiirteitä, mitkä täytyy huomioida niiden tuotteistamisessa. Merkittävimmät seikat liittyvät olemassa olevaan sääntelyyn eli lakeihin, Suomen asianajajaliiton sääntöihin sekä oikeuslaitoksen ja viranomaisen prosesseihin. Tämän vaiheen päälöydökset ovat, että on mahdollista tuotteistaa lakipalvelu ja luoda ansaintamalli tuotteistettujen palveluiden avulla, mutta lakipalveluiden osalta tähän on tiettyjä rajoituksia.
Tutkimuksen empiriaosiossa käytetään kahta erilaista metodia: kyselytutkimusta ja haastatteluita. Kysely liittyy hyväksyttäviin kuluihin oikeudessa. Tämän kyselyn tuloksena on, että on haastavaa kehittää ansaintamalleja tuotteistettujen ja automatisoitujen lakipalveluiden ympärille, koska näistä aiheutuvien kulujen laskuttamisesta ei ole olemassa selkeää linjaa. Haastattelujen kohteena on sekä useita lakipalveluiden tuotteistamisen asiantuntijoita että edustajia oikeusministeriöistä, Suomen lakimiesliitosta ja Suomen asianajajaliitosta. Haastatteluiden perusteella tunnistetaan muita avaintekijöitä lakipalveluiden tuotteistamisessa. Yksi tällainen seikka on, että useat asiakkaat hakevat dokumenttien ja oikeudenkäyntipalvelun lisäksi varmuutta siitä, että asia on hoidettu. Toinen havaittu avaintekijä oli, että eri oikeudenalojen palveluiden välillä on merkittäviä eroja tuotteistamisen mahdollisuuksissa. Haastatteluissa havaittiin myös kaksi olennaista seikkaa, jotka estävät lakipalveluiden tuotteistamista: muutosvastarinta sekä yksityisellä että julkisella puolella ja nykyiset viranomaisprosessit.
Näiden vaiheiden perusteella voidaan luoda konsepti lakipalvelun tuotteistamiseen ja automatisointiin. Konsepti johdetaan asiantuntijapalvelun tuotteistamisen konseptista, mutta siinä huomioidaan myös lakipalvelun erityispiirteet. Tämän mallin pääasialliset vaiheet ovat arvonluonnin tunnistaminen, palvelun rakenteen ymmärtäminen, ansaintamallin pohtiminen, skaalattavuuden analysointi, palvelun uudelleenjärjestely modulaarisuuden ja skaalattavuuden lisäämiseksi, sääntelyn analysointi ja lopulta automatisaatio. Malli huomioi automatisointikohteita valittaessa sekä sääntelyn että arvonluonnin näkökulmat.
Tutkimuksen tärkein tulos on lakipalveluiden tuotteistamiseen liittyvät merkittävimmät rajoitukset ja esteet. Tämä löydös on merkittävä, koska lakipalvelun tuotteistaminen eroaa asiantuntijapalvelun tuotteistamisesta. Toinen merkittävä tulos on konsepti lakipalvelun tuotteistamiseen. Mallia voidaan käyttää useimmissa lakitoimistoissa liiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn ja uusien tuotteistettujen lakipalveluiden ja niihin liittyvien ansaintamallien kehittämiseen. Mallia voidaan käyttää laki- ja asianajotoimistojen lisäksi myös muissa lakipalveluita tarjoavissa yrityksissä. Tutkimus tuotti uutta tietoa aiempaan tuotteistamista koskevaan tutkimukseen laajentamalla sitä lakialalle sekä kohdentamalla sitä tietylle maantieteelliselle alueelle. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää tulevissa lakialaa koskevissa liiketoimintaa ja tuotteistamiseen käsittelevissä tutkimuksissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää myös tutkittaessa asiantuntijapalveluiden tuotteistamista pidemmälle. Osa tuloksista koskee vain Suomea johtuen sääntelyjen eroista eri valtioissa, mutta konsepti lakipalvelun tuotteistamiseen on yleismaailmallinen
