Tiivistelmä. Resilienssi on muilta tieteenaloilta lainattu termi, jolla aluetalouden viitekehyksessä tarkoitetaan alueen kykyä vastustaa taloudellisia shokkeja, toipua niistä, mukautua shokkien aiheuttamiin muutoksiin ja uusia shokkia edeltänyt talouskasvun aste. Tässä tutkielmassa määritellään aluetalouden resilienssi, pohditaan miten aluetalouden resilienssin käsite suhtautuu niin sanottuihin valtavirran taloustieteisiin, selvitetään miten aluetalouden resilienssiä voidaan mitata sekä sovelletaan näitä tietoja tutkimuksessa Suomen seutukuntien resilienssistä.
Tässä tutkielmassa pohditaan sitä, miten suhdannevaihtelumallit selittävät aluetalouden vastustuskykyä ja toipumista, sekä miten teoriat hystereesivaikutuksesta ja polkuriippuvuudesta selittävät alueiden mukautumista. Tutkielmassa esitellään tutkimuksia, joissa on pyritty mittaamaan aluetalouden resilienssiä. Näissä tutkimuksissa on keskitytty toimialarakenteen sekä innovaatioiden vaikutukseen.
Tässä tutkielmassa analysoidaan suomen seutukuntien vastustuskykyä sekä toipumista kolmen talouden syklin aikana 1990–2008, 2008–2011 ja 2011–2016. Näistä tuloksista nähdään, että vaikka ei-kaupunkimaiset seutukunnat ovat suunnilleen yhtä vastustuskykyisiä kuin kaupunkimaiset seutukunnat, on niiden kyky toipua shokeista selkeästi huonompi. Tutkielman tuloksista havaitaan mielenkiintoisia muutoksia seutukuntien vastustuskyvyn ja toipumisen korreloinnissa toistensa kanssa. Tutkielmassa mitataan myös sitä, miten shokkia edeltänyt toipuminen vaikuttaa seutukunnan resilienssiin tätä shokkia kohtaan.
Tutkielmassa dekomponoidaan aluetalouden resilienssi toimialarakenteen vaikutukseen sekä toimialarakenteesta riippumattomiin tekijöihin, joita kutsutaan kilpailukykytekijöiksi. Näyttää siltä, että vahvan resilienssin toimialat ovat siirtyneet tutkittavan ajanjakson aikana suurimpiin kaupunkeihin. Ylipäätään kasvukeskusten resilienssi on parantunut, ja muiden seutukuntien huonontunut. Tutkielmassa tarkastellaan myös sitä, miten korkeasti koulutetun väestön muutos alueella taantuman aikana vaikuttaa sen toipumiseen siitä.
Tässä tutkielmassa tullaan siihen tulokseen, että aluetalouden resilienssi on oikeinymmärrettynä hyödyllinen käsite. Erityisen tärkeää olisi analysoida syitä sille, että suurien kaupunkien seutukuntien resilienssi on parantunut, ja muiden seutukuntien resilienssi huonontunut tutkittavan ajanjakson aikana
