Tiivistelmä. Tutkimukseni tarkoituksena oli tarkastella oppimisen kokemuksia yhdysluokkaopetuksessa kyläkoulujen ympäristössä. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessani on yhdysluokkaopetus, joka tapahtuu kyläkoulujen kasvu- ja oppimisympäristöissä.
Tavoitteenani oli laadullisen, puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin selvittää oppilaiden omia kokemuksia yhdysluokkaopetuksesta. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui fenomenologis- hermeneuttinen tutkimus, jossa tutkittavana on kokemus. Kokemuksen tulkinta vaatii fenomenologisen lähestymistavan, sillä se ottaa huomioon ihmisen osana kokonaisuutta sekä vuorovaikutuksellisen suhteen todellisuuden kanssa (Laine, 2001). Hermeneutiikka käytän apuna tulkinnassa, sillä tavoitteenani oli tutkia kokemuksen merkitystä.
Tutkimukseni kohdejoukon muodostivat kymmenen pohjoissuomalaista, kyläkoulun käynyttä aikuista, joita haastattelin puhelimitse ja kasvokkain. Aineiston keruun jälkeen suoritin haastatteluille laadullisen sisällönanalyysin, jonka tarkoitus oli etsiä haastatteluista toistuvia teemoja, mutta samalla eritellä yksittäisiä kokemuksia, joilla kuvataan haastateltavien henkilökohtaisia kokemuksia.
Tutkimukseni tulokset osoittivat, että suurin osa haastatelluista suhtautui myönteisesti entiseen kyläkouluunsa ja siinä tapahtuvaan yhdysluokkaopetukseen. Oppimiskokemus rakentui fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja pedagogisesta ympäristöstä, jotka vaikuttivat siihen, kuinka myönteiseksi tai kielteiseksi haastatellut kokivat yhdysluokkaopetuksessa tapahtuvan oppimisen. Yhdysluokan positiivisimpina puolina pidettiin heterogeenisen ryhmän luomaa vertaisoppimista, sosiaalisuutta ja yksilöllisyyden huomioimista, kuten myös suvaitsevaisuuden ja kärsivällisyyden opettamista. Negatiivisina puolina mainittiin ajoittainen meteli, luokan suuri koko sekä vähäinen ja rajattu kaverimäärä. Molemmilla puolilla oli yhteys oppimismotivaatioon ja kouluviihtyvyyteen, jotka loivat oppimisen kokemuksen.Learning in the village schools multigrade-classroom : experiences of multigrade-classroom from the learning view in the context of village schools. Abstract. The purpose of my study was to examine learning experiences in multigrade-classrooms in village schools. The theoretical framework for my research is formed by the concepts of learning and teaching in multigrade classrooms which takes place in the growth and learning environments of village schools.
My goal was to study students’ own experiences of multigrade-teaching, so I used qualitative, semi-structured thematic interview as my data collection method. As a research method I chose the phenomenological-hermeneutic study where experience is being studied. The interpretation of experience requires a phenomenological approach as it considers the human as a whole and the interacting relationship with reality. I use hermeneutics as an aid for interpretation because my aim was to study the significance of experience. The target group of my research consisted of ten native northern Finns who attended village schools. I interviewed them by telephone and face- to- face. After collecting the data, I conducted a qualitative content analysis which was aimed to find recurring themes from the interviews, but at the same time to identify individuals’ experiences and describe personal experiences of the interviewees.
The results of my research showed that most of the interviewees saw their former village school and learning there in positive light. The learning experience was based on a physical, psychological, social and pedagogical environments which all influenced how the interviewees felt their learning in these multigrade-classrooms. The most positive aspects were peer learning which Vygotsky emphasizes but also sociality, individuality and learning tolerance and patience. Negative aspects were the occasional noise, large classroom size and the small and quite limited number of friends. Both aspects had connection between learning motivation and how students enjoyed their school. These were the factors that created an experience of learning
