Tiivistelmä. Tutkielman tarkoitus on kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin selvittää, millaisin perustein vieraskielisiä opetustilanteita voi peruskoulussa järjestää ja kuinka oppilaan ymmärrystä voidaan niissä tukea. Vieraskielisellä opetustilanteella tarkoitetaan tässä tilannetta, jossa opettaja käyttää opetuskielenä ainoastaan kieltä, joka on joku muu kuin oppilaan äidinkieli tai koulun virallinen opetuskieli. Vieraskielisen opetuksen taustalla vaikuttavat usein ensikielen omaksumisen teorioihin pohjautuvat vieraan kielen oppimisteoriat. Esimerkiksi Krashenin toisen kielen omaksumis-oppimisteoria korostaa opettajan käyttämän, runsaan ja ymmärrettävän vieraskielisen puheen merkitystä kielen omaksumiselle. Lisäksi teoriaosuudessa määritellään kielitaidon eri ulottuvuuksia.
Vieraskieliset opetustilanteet kuuluvat luonnollisina osina erilaisiin kielenopetusmenetelmiin, kuten luonnolliset tai suorat kielenopetusmenetelmät sekä vieraskielisen opetuksen eri muodot. Vieraskielistä opetusta voidaan puolestaan luokitella eri tavoin, ja siihen kuuluu laaja joukko erilaajuisia menetelmiä, joissa käytetään jotain muuta, kuin koulun opetuskieltä. Nimityksiä näille ovat esimerkiksi kielisuihku, kielirikasteinen opetus, CLIL-opetus tai kielikylpy. Peruskoulussa vieraskielisen opetuksen tarjoaminen riippuu pitkälti opettajien mielenkiinnosta, joten laajaa ja tarkkaa kuvaa sen tarjoamisesta Suomessa on hankala selvittää.
Tukemiskeinoja oppilaan ymmärrykselle vieraskielisessä tilanteessa on paljon. Näitä ovat muun muassa kieleen liittyvät keinot, kuten yksinkertaisen, konkreettisen kielen sekä monikanavaisuuden ja sanattoman viestinnän hyödyntäminen sekä ei-kielelliset keinot, kuten tunnetekijöiden huomioiminen sekä oikea-aikaisen tukemisen (scaffolding) menetelmät. Suuri osa ymmärryksen tukemisen keinoista toteutuu automaattisesti, jos opettaja pyrkii ymmärrettävään kommunikaatioon oppilaiden kanssa. Lisäksi on tärkeää tunnistaa laajemmat oppimisvaikeudet sekä tukea niihin soveltuvilla keinoilla harkiten myös tukemisen kieltä.Abstract. The purpose of this bachelor’s thesis is to use the method of a descriptive literature view to find out how to support a student’s understanding in a classroom situation, where only a foreign language is used. In addition, the thesis will introduce some arguments behind these situations as well as the contexts they are used in within primary (and secondary) education. Often these situations are based on second language learning theories based on first language acquisition. For example, Krashen’s second-language acquisition theory emphasizes the role of teacher-produced, rich and comprehensible foreign language input. Also, the different definitions for language competence are discussed.
Using the target language as the language of instruction is a method common in several language teaching methods, for example in natural or direct methods as well as in bilingual education. In this thesis, bilingual education is used to describe a language teaching method where mostly monolingual children are taught in a foreign language. This method can also be called Content and Language Integrated Learning (CLIL). There are several different methods within it, ranging from one-time language showering to early total immersion. In primary and secondary education setting, the use of these methods is usually based on teacher’s own interests and therefore a wide and accurate view of the current situation of the method in Finland is hard to achieve.
There are many ways to support students’ understanding in a foreign language situation. They can include linguistic methods as simplifying speech, using nonverbal communication and extra-linguistic support, as well as non-linguistic methods such as controlling affective factors and using scaffolding to support students. Most of these methods happen automatically, when the teacher is focusing on comprehensible communication with the students. Moreover, recognising wider learning difficulties and giving relevant support is important
