Tiivistelmä. Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin luoda laaja katsaus toisen kielen oppimisteorioihin ja opetusmenetelmiin. On mahdotonta tuoda esille kaikkia toisen kielen oppimisteorioita ja opetusmenetelmiä, joten tutkielmassa pyritään esittelemään niistä merkittävimmät ja ajankohtaisimmat. Tutkimuskysymykset, joihin tutkielmassa pyritään vastaamaan ovat: ”Mitkä ovat toisen kielen oppimisen ja opettamisen yleiset periaatteet erilaisten kielenoppimisteorioiden näkökulmasta?” ja ”Miten erilaisissa toisen kielen opetusmenetelmissä opitaan kieltä?”.
Tutkielmassa on päädytty jaottelemaan toisen kielen oppimisteoriat psykolingvistisiin ja sosiolingvistisiin teorioihin. Tämän jaottelun lisäksi tuodaan esille dynaamisten järjestelmien näkökulma toisen kielen opettamiseen. Psykolingvistiset kielenoppimisteoriat keskittyvät yksilön sisäisiin prosesseihin, kun taas sosiolingvistiset kielenoppimisteoriat painottavat sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä. Dynaamiset järjestelmät pyrkivät tutkimaan kielen oppimista kokonaisilmiönä. Tutkielmassa esitellään psykolingvistisistä kielenoppimisteorioista universaalikielioppiteoria, monitoriteoria, kognitiivisen taidon oppimisen malli ja konnektionismi. Sosiolingvistisistä teorioista tarkastellaan behavioristista kielenoppimista, akkulturaatiomallia sekä sosiokulttuurista oppimista.
Kielen opetusmenetelmät on jaoteltu sen mukaan, tarkastellaanko niissä kieltä oppimisen kohteena vai viestinnän välineenä. Näiden jaotteluiden lisäksi opetusmenetelmiä tarkastellaan humanistisesta näkökulmasta, jossa painopiste on oppijassa itsessään. Tutkielmassa esitellään seuraavat opetusmenetelmät: kielioppi–käännös-menetelmä, audiolingvaalinen menetelmä, suoramenetelmä, luonnollinen lähestymistapa, kommunikatiivinen kielenopetus, tehtäväpohjainen kielenopetus, äänetön opetusmenetelmä, yhteisöllinen kielenoppiminen ja suggestopedia. Näiden menetelmien jälkeen tuodaan esille myös menetelmien jälkeisen ajan näkökulma kielen oppimiseen. Lopuksi tarkastelemme tarkemmin kielikylpymenetelmää toisen kielen oppimisen näkökulmasta.
Tutkielman avulla voidaan todeta, ettei ole vain yhtä toisen kielen oppimisen teoriaa tai menetelmää, joka olisi toista parempi. Opettaja voi valita eri teorioista ja menetelmistä niitä asioita, jotka tukevat oppilaan yksilöllistä oppimista. Yhdistelemällä eri teorioiden ja menetelmien hyötyjä, voi kieltenopettaja toteuttaa opetusta hyvin monipuolisesti ja tehokkaasti
