Tiivistelmä. Kittilän vihreäkivikompleksina tunnettu Kittilän sviitti on Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeeseen kuuluvista vulkaanissyntyisistä yksiköistä nuorin (n. 2015 Ma). Kittilän sviitti on jopa 9 kilometrin paksuinen tholeiittinen vulkaniittikerrostuma, joka on syntynyt mantereiden repeämisen aikana muodostuneeseen juveliiniin merenpohjaan ja se on ainakin osittain alloktoninen. Runsaiden metavulkaniittien lisäksi sviitissä on myös merellisiin sedimenttialtaisiin kerrostuneita kemiallisia sedimenttejä sekä vulkaniittien päälle kerrostuneita, nuorempia sedimenttisisiä kvartsi-maasälpäliuskeita. Kittilän sviitin kivilajit voidaan jakaa neljään eri muodostumaan, jotka ovat Kautoselän, Porkosen, Vesmajärven ja Pyhäjärven muodostumat.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä erityisesti vulkaanissyntyisten Kautoselän ja Vesmajärven muodostumien ja niihin kuuluvien vulkaniittien petrologiaan. Tutkimusalueelta, joka oli laajuudeltaan noin 1220 km² ja ulottui 30 kilometrin etäisyydelle Kittilän kultakaivoksesta (Suurikuusikko), kerättiin kalliopaljastumista ja kairasydämistä 128 näytettä, joille tehtiin kokokivianalyysi XRF-menetelmällä. Näiden analyysien perusteella valittiin 95 näytettä, joille tehtiin tarkempi REE- ja hivenalkuaineiden määritys ICP-MS- ja ICP-OES menetelmillä. Tutkimusalueen kivilajien petrografista kuvausta varten teetettiin 49 kiillotettua ohuthiettä.
Geokemiallisten analyysien perusteella tutkimusalueella esiintyy kaksi vallitsevaa ja toisistaan selkeästi erottuvaa vulkaniittiyksikköä, jotka voidaan luokitella aiempien tutkimuksten yhteydessä määritettyihin Kautoselän ja Vesmajärven muodostumiin. Kautoselän muodostuman vulkaniitit erottuvat Vesmajärven muodostumasta niiden huomattavasti jyrkemmän kondriittinormalisoidun REE-jakauman ja jopa kolmikertaisilla pääalkuaineiden K, Ti ja P ja hivenalkuaineiden Zr, Ce, Eu, Gd, La, Nd, Pr, Rb, Sm, Tb, Ba ja Be pitoisuuksilla. Vesmajärven muodostumaan rinnastettujen vulkaniittien REE-jakauma on lähes tasainen ja vain Cr-, Mg- ja Ni-pitoisuudet ovat Kautoselän muodostumaa korkeammat. Yksinomaan Fe-tholeiittisita basalteista koostuva Kautoselän muodostuma vastaa koostumukseltaan mantereisia basaltteja, kun taas Vesmajärven muodostumaan rinnastetut Fe- ja Mg-tholeiittiset basaltit vastaavat valtameren keskiselänteen basaltteja, mikä viittaa niiden syntyneen vaikutuksessa merelliseen litosfäärilaattaan tai mantereiden repeämisen yhteydessä. Edellä mainittuihin muodostumiin luokiteltujen vulkaniittien koostumuksilla ei ole selkeää rajaa. Tutkimusalueella esiintyy satunnainen, muutamista näytteistä koostuva joukko, joka koostumukseltaan soveltuu luokiteltavaksi kumpaankin muodostumaan.
Vesmajärven ja Kautoselän muodostumaan luokiteltujen vulkaniittien lisäksi tutkimusalueella esiintyy myös kehittyneempiä, Könkään muodostumalle tyypillisiä basaltteja sekä koostumukseltaan komatiittisia basaltteja ja ultraemäksisiä oliviinikumulaatteja. Kehittyneet basaltit eroavat Vesmajärven ja Kautoselän muodostumaan rinnastetuista basalteista niiden erittäin korkeiden Zr-, P- ja Ti-pitoisuuksien puolesta. Koostumukseltaan pikriittejä tai Ti-rikastuneita komatiitteja vastaavat ultraemäksiset laavat ovat voimakkaasti muuttuneita ja vain kromiitti on säilynyt niissä lähes primäärinä. Kromiitteihin tehtyjen mikroanalyysien perusteella niiden koostumukset vastaavat osittain Kittilän alueella sijaitsevien Peuranmaan pikriittien sekä Jeesiörovan komatiitteja. Ultraemäksisten laavojen kondriittinormalisoitu REE-jakauma ei kuitenkaan vastaa Keski-Lapin muita, LREE-alkuaineista köyhtyneitä komatiitteja, vaan se on selkeästi LREE-rikastunut ja muistuttaa läheisesti Savukosken ryhmään kuuluvia pikriittejä
