The aim of this thesis is to chronologically study the changes in morality and in the families of vampires represented in literature. The analysis focuses on three vampires from different eras: Dracula, Lestat and Edward. The material consists of the Gothic horror novel Dracula by Bram Stoker, the first two books of The Vampire Chronicles by Anne Rice, (Interview with a Vampire and The Vampire Lestat), and all four books of the young adult romance series Twilight Saga by Stephanie Meyer. The main method of analysis is semiotics and Uspensky’s point of view levels: space-time level, psychological level, ideological level and phraseology level. These point of view levels are used to study the characteristics and values of these characters, both moral and family values. This thesis may be used as an example of how to examine chronological changes of a mythological creature or perhaps used to guide the analysis of female vampires in literature or in television. One could also study the phraseology of these books deeper or examine aspects other than morality and family.
In the introduction, it is explained that this thesis is necessary, because even though there are plenty of studies written about vampires already, there is a lack of more vast and detailed analysis of vampires. In the second section, the material and the characters are introduced and there is also a subsection explaining the method of analysis. The third section consists of the description of semiotics, terms of analysis and Uspensky’s point of view levels and how they will be used to analyze the characters. The fourth section consists of the analysis of each of the three vampires separately. These three subsections are further divided into morality and family subsections that are analyzed by using Uspensky’s point of view levels. The fifth section focuses on the chronological changes and similarities between these vampires. Finally, the results of the analysis show that vampires have been obviously humanized through time, changing from monsters to heroic romantic partners. Also, vampires were represented more as lone hunters before, whereas now they have larger families. Vampires have stayed patriarchal and sensual, yet, genderless at the same time. Vampire sexuality has varied and has often been incestuous, but at the moment they are often represented in a heteronormative manner. Recently, vampires have gained the ability to have intercourse and create babies with humans. All of this makes vampires more relatable and more human to the readers.Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tutkia kronologisesti muutoksia kirjallisuudessa kuvattujen vampyyrien moraalisuudessa ja perheissä. Analyysi keskittyy kolmeen vampyyriin eri aikakausilta: Draculaan, Lestatiin ja Edward Culleniin. Materiaali sisältää vain kirjallisuutta ja se koostuu goottisesta kauhuromaanista Bram Stokerin Draculasta, Anne Ricen Vampyyrikronikoiden kahdesta ensimmäisestä kirjasta, (Veren Vangit ja Vampyyri Lestat), ja Stephanie Meyerin nuorten aikuisten romantiikka sarjan Twilight Saagan kaikista neljästä osasta. Analyysin päätutkintamenetelmä on semiotiikka ja Uspenskyn näkökulmatasojen analyysi: kirjojen tapahtumispaikan ja -ajan taso, psykologinen taso, ideologinen taso ja fraseologien taso. Uspenskyn näkökulmatasot selitetään Ann Shukmanin kirjassa Literature and Semiotics: A study of the writings of Yu. M. Lotman (1977). Uspenskyn näkökulmatasoja käytetään hahmojen luonteenpiirteiden ja arvojen analyysissä, sekä moraalisten että perhe arvojen. Tätä opinnäytetyötä voidaan käyttää esimerkkinä, miten voi tutkia myyttisten olioiden kronologisia muutoksia tai ehkä esimerkkinä kirjallisuuden tai television naisvampyyrien tutkimiseen. Materiaaliksi käytettyjen kirjojen fraseologiaa voitaisiin myös tutkia syvemmin tai analysoida muitakin ominaisuuksia kuin moraalisuutta ja perhettä.
Johdannossa selitetään, että tämä opinnäytetyö on tarpeellinen, koska vaikka vampyyreistä on jo kirjoitettu monia tutkimuksia, vampyyreistä ei ole tehty laajoja ja yksityiskohtaisia analyysejä. Toisessa luvussa esitellään käytetty materiaali ja henkilöhahmot ja se sisältää myös alaluvun, jossa analyysimenetelmä selitetään. Kolmas luku sisältää kuvauksen semiotiikasta, käytetyistä termeistä ja Uspenskyn näkökulmatasoista ja siitä miten niitä käytetään hahmojen analyysissä. Neljännes luku sisältää erikseen analyysit jokaisesta näistä kolmesta vampyyristä alaluvuissa. Nämä kolme alalukua ovat vielä jaettu alalukuihin hahmojen moraalisuudesta ja perheestä, joita tutkitaan Uspenskyn näkökulmatasojen avulla. Viidennessä luvussa keskitytään kronologisiin muutoksiin ja samankailtaisuuksiin näiden vampyyrien välillä. Viimeiseksi, analyysin tulokset näyttävät, että vampyyrejä ollaan inhimillistetty ajan kuluessa, muuttuen hirviöistä romanttisiksi kumppaneiksi. Lisäksi, vampyyrejä kuvattiin ennen enemmän yksinäisinä metsästäjinä, mutta nykyään heillä on suurempia perheitä. Vampyyrit ovat säilyneet patriarkaalisina ja sensuelleina, mutta silti sukupuolettomina samaan aikaan. Vampyyrien seksuaalisuus on ollut monipuolinen ja usein insestimäinen, mutta tällä hetkellä niitä kuvataan usein heteronormatiivisellä tavalla. Vampyyrit ovat vasta saaneet kyvyn seksualliseen kanssakäymiseen ja lasten tekemiseen ihmisten kanssa. Kaikki tämä tekee vampyyreistä samaistuttavampia ja ihmismäisempiä lukijoille
