Tiivistelmä. Sivuaineen pro gradu -tutkielmassani olen käsitellyt Raahen vanhassa murteessa esiintyvää k:n ja t:n radikaalia astevaihtelua rajamurteen näkökulmasta. Tutkielman keskeisinä tavoitteina on ollut selvittää, millaiset k:n ja t:n heikkoasteiset edustukset ovat eri äänneympäristöissä Raahen murteessa, ja miltä osin nämä edustukset poikkeavat tai yhtenevät Raahen naapurimurteissa esiintyvien edustusten kanssa. Tällä tavoin olen tarkastellut, miten Raahen asema rajamurteena keski- ja pohjoispohjalaismurteiden välissä näkyy astevaihtelun osalta: yhtyykö Raahen murre selkeästi jompaankumpaan murrealueeseen, vai onko astevaihtelussa havaittavissa piirteitä sekä pohjoisista että eteläisistä naapurimurteista.
Tutkimusaineistoni koostuu Digitaalisen muoto-opin arkiston kokoelmista sekä Oulun nauhoitearkiston nauhoitteista. Molempiin arkistoihin on kerätty 1800-luvun lopulla syntyneiden raahelaisten murretta. Olen tutkinut Raahen murteessa esiintyvää astevaihtelua perinteisen dialektologian mukaisesti ja luokitellut aineistosta löytämäni heikkoasteiset edustukset kolmeen eri pääryhmään: heikon asteen vastine 1) kahden samanlaisen lyhyen vokaalin välissä, 2) kahden erilaisen lyhyen vokaalin välissä ja 3) pitkän vokaalin tai siihen palautuvan diftongin jäljessä. Jälkimmäiset kaksi ryhmää olen jakanut edelleen kahteen alaryhmään: heikon asteen edustus illabiaalivokaalin edellä ja labiaalivokaalin edellä. Näiden ryhmien sisällä olen käsitellyt k:n ja t:n heikon asteen edustukset kaikissa mahdollisissa vokaaliyhtymissä ja verrannut samalla Raahen murteen edustuksia Raahen naapurimurteisiin. Vertailussa olen hyödyntänyt astevaihtelusuhteista aiemmin tehtyjä tutkimuksia Raahen naapurimurteiden Kala- ja Lestijokilaakson, Pyhäjoen sekä Oulun murteen osalta.
Tutkimuksessa selvisi, että murreraja keski- ja pohjoispohjalaisten murteiden välillä on k:n ja t:n radikaalin astevaihtelun suhteen häilyvä. Tarkasteltaessa klusiilien heikkoasteisia edustuksia kahden samanlaisen vokaalin välissä sekä labiaalivokaalin edellä murreraja näyttäisi kulkevan Raahen eteläpuolella Pyhäjoen kohdalla, useimmiten Pyhäjoen ja Kalajoen välissä. Oulussa, Raahessa ja usein myös Pyhäjoella heikon asteen vastineena on kahden samanlaisen vokaalin välissä kato ja labiaalivokaalin edellä v. Kala- ja Lestijokilaaksossa tavataan puolestaan j-edustusta. Raahen murre yhtyy näissä äänneympäristöissä siis enemmän pohjoispohjalaismurteisiin kuin keskipohjalaismurteisiin.
Illabiaalivokaalin edellä olevien edustusten osalta tilanne on toinen. Osin Oulu, Raahe ja Pyhäjoki erottuvat yhä omaksi yhtenäiseksi alueekseen yksinomaisella j-edustuksella, kun taas Kala- ja Lestijokilaaksossa j:n rinnalla tavataan runsaasti tavunrajallista edustusta. Useissa äänneympäristöissä Raahen murteessa esiintyy kuitenkin yksinomaisena heikon asteen vastineena pelkkä tavunraja, mikä yhdistää Raahen murteen ennemmin keskipohjalaisiin murteisiin kuin pohjoispohjalaisiin murteisiin. Näissä tapauksissa linja Raahen ja Kala- ja Lestijokilaakson välillä ei kuitenkaan aina ole yhteneväinen, sillä Raahen ja jokilaaksojen välissä sijaitseva Pyhäjoki yhtyy toisinaan siirtymä-äänteellisellä edustuksellaan Oulun murteeseen. Hieman yllättävä tutkimustulos on myös se, että toisinaan Raahen murteessa illabiaalivokaalin edellä esiintyy yksinomaisena tavunrajallista edustusta jopa sellaisissa äänneympäristöissä, joissa se ei ole tavallinen edes Kala- ja Lestijokilaaksossa. Tutkimus osoittaa siis sen, että radikaalin astevaihtelun osalta keski- ja pohjoispohjalaisten murteiden välille ei muodostu tarkkaa murrerajaa. Raahen alue on kuitenkin selvästi rajavyöhykettä kahden erilaisen astevaihtelusysteemin välissä, joiden välillä Raahen murre tasapainottelee yhtyen välillä pohjoisiin ja välillä eteläisiin naapurimurteisiinsa
