Abstract. This thesis discusses immigrant students’ integration process in basic education in the Finnish context. Integration is described from inclusive point of view as being a two-way process which is affected both by the person integrating and the surrounding society. Integration process is approached on many levels: administrational, individual, cultural, psychological, and in the light of theories of integration. Thus, the focus is on the integration happening at the school world. The aim of this research is to familiarize oneself with the concepts related to integration and find out ways to support and understand immigrant students’ integration process at school. This study is useful especially for all teachers and educators in a more multicultural world and classrooms.
This study is qualitative and the data is analyzed with thematic content analysis. The data was collected as half-structured interviews. The empirical part consists of interviews with preparatory class teachers and a cultural mentor. The approach to analysis was deductive; the empirical part was researched in relation to theoretical framework. The aim is to broaden and deepen already existing theories with empirical data.
The results of the study show that integration is a process which is affected by the factors such as motivation, personality, families, cultures and background. It is important that immigrant children feel welcome and their roots are respected to be able to integrate into the new society. According to theories and the participants, there are ways to support immigrant students’ integration at school. It is especially important that teachers and the whole school community work together towards multicultural atmosphere and all can feel as being respected members of the community. Also families have a huge influence on integration process of their children and teachers should take this into consideration. Teachers’ intercultural competence is a considerably positive matter both in interaction with families and working with immigrant children. This is why intercultural competence should be enabled to develop during teacher education. Teachers can support their students through appreciating and utilizing different cultural backgrounds in the classroom and by using various teaching methods. Mother tongue education is an important way to support children’s identities and can work as a cultural link to former home country. In addition to the themes discussed in relation to theories, the participants consider functional learning important to support social integration between all children at school and so promoting multicultural atmosphere. Multi-professional network is also experienced important. In addition, participants demand concrete statements to preparatory curriculum including skills to achieve during the preparatory education. In administrational level, the decisions for example about the location of living have to be faster to enable feelings of stability and continuation in lives to develop which are necessary for integration.Tiivistelmä. Tämä Pro gradu -tutkielma pohtii maahanmuuttajaoppilaiden integraatioprosessia Suomen perusopetuksessa. Integraatiota lähestytään inklusiivisesta näkökulmasta. Integraation nähdään kaksisuuntaisena prosessina, jolloin integraatioon vaikuttavat niin integroituva henkilö kuin ympäröivä yhteiskunta. Integraatioprosessia käsitellään monella tasolla: hallinnollisella, yksilöllisellä, kulttuurisella, psykologisella, ja integraatioteorioiden valossa. Huomio on kuitenkin keskittynyt integraatioon koulumaailmassa.
Tutkimuksen tarkoitus on tutustuttaa lukija integraation käsitteistöön ja etsiä keinoja tukea ja ymmärtää maahanmuuttajaoppilaiden integraatioprosessia koulussa. Tämä tutkimus on erityisen hyödyllinen kaikille opettajille ja kasvattajille monikulttuuristuvassa maailmassa ja luokkahuoneissa. Tutkimus on laadullinen ja tutkimusaineisto on analysoitu temaattista sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidun haastattelurungon avulla. Empiirinen osa koostuu valmistavan luokan opettajien ja kulttuurimentorin haastatteluista.
Analyysissä käytettiin deduktiivista lähestymistapaa: empiiristä osaa tutkittiin teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Tarkoitus on laajentaa ja syventää jo olemassa olevia teorioita empiiristä tutkimusaineistoa käyttäen. Tutkimuksen tuloksista voi tulkita, että integraatio on prosessi, johon vaikuttavat useat tekijät. Näitä tekijöitä ovat muun muassa motivaatio, persoonallisuus, perhe, kulttuuri ja tausta. Jotta integroituminen uuteen yhteiskuntaan on mahdollista, on tärkeää, että maahanmuuttaja tuntee itsensä tervetulleeksi ja taustansakin arvostetuksi. Teorioiden ja haastateltavien mukaan maahanmuuttajaoppilaiden integroitumiseen koulussa löytyy keinoja. On erityisen tärkeää, että opettajat ja koko kouluyhteisö työskentelevät yhdessä kohti monikulttuurista ilmapiiriä ja kaikki voivat tuntea olevansa arvostettuja jäseniä yhteiskunnassa. Myös perheillä on suuri merkitys lastensa integraatioprosessissa, ja opettajien pitäisi ottaa tämä huomioon. Opettajien interkulttuurinen kompetenssi on positiivisesti vaikuttava asia yhteistyössä kodin kanssa ja myös työskenneltäessä maahanmuuttajalasten kanssa. Tämän takia interkulttuurisen kompetenssin pitäisi päästä kehittymään opettajakoulutuksen aikana. Opettajat voivat tukea oppilaitaan myös monipuolisilla opetustyyleillä ja kunnioittamalla ja hyödyntämällä erilaisia kulttuuritaustoja luokkahuoneessa. Oman äidinkielen opetus on tärkeä tapa tukea lapsen identiteettiä ja se voi toimia kulttuurisena linkkinä aiempaan kotimaahan. Teorioista nousseiden teemojen lisäksi haastateltavat kokivat toiminnallisen oppimisen tärkeäksi. Toiminnallinen oppiminen tukee oppilaiden sosiaalista integraatiota koulussa ja näin edistää monikulttuurista ilmapiiriä. Moniammatillinen verkosto koetaan myös tärkeäksi. Lisäksi haastateltavat vaativat lisää konkreettisia lausuntoja valmistavan luokan opetussuunnitelmaan, määritellen esimerkiksi taidot, jotka pitäisi saavuttaa valmistavassa luokassa opiskelun aikana. Hallinnollisella tasolla päätökset esimerkiksi asuinpaikasta tulisi olla nopeita, jotta jatkumon ja pysyvyyden tunne elämässä mahdollistuisivat. Nämä asiat ovat myös edellytyksiä kotoutumiselle
