Tutkielman aiheena on Pyhäjärven VMS-tyyppisen (engl. Volcanogenic massive sulphide) massiivisen sulfidimalmin itäpuolella sijaitseva, n. 20 km²:n laajuinen Kokkokankaan granodioriitti-intruusio ja sen mahdollinen geneettinen yhteys Pyhäsalmen alueen happamiin vulkaniitteihin. Lisäksi oli tarkoitus verrata kyseistä intrusiivista muodostumaa muualla maapallolla VMS-malmien yhteydessä esiintyviin subvulkaanisiin intruusioihin. Tutkimusta varten tehtiin syksyllä 2012 kallioperähavaintoja ja tutkittiin alueen kairasydämiä. Kokkokankaan granodioriitista ja happamista vulkaniiteista kerättiin näytteitä paljastumista ja kairasydämistä yhteensä 50, joista jokaisesta teetätettiin geokemiallinen pääalkuaine- ja hivenalkuaineanalyysi ICP-AES- ja ICP-MS-menetelmillä ja ohuthieet Oulun yliopiston hielaboratoriossa.
Kemialliset analyysit osoittivat Kokkokankaan intruusion koostuvan differentaatiosarjasta, jossa tonaliittia, trondhjemiittia, granodioriittia sekä graniittia SiO₂-pitoisuuden vaihdellessa pääasiassa välillä 68–74 p.-%. Kivet ovat kohtalaisesti rikastuneet keveistä lantanideista raskaisiin nähden kondriittinormalisoidun (La/Yb)N-suhteen ollessa 22–40 ja niillä on selvä negatiivinen Eu-anomalia. Happamien vulkaniittien joukossa on Kokkokankaan granodioriitti-intruusion kanssa geokemiallisesti hyvin samanlaisia kiviä Pyhäsalmen malmin läheisyydessä sekä intruusion pohjoispuolella. Vastaavanlaisia VMS-malmeihin liittyviä paleoproterotsooisia ja arkeeisia intruusioita löytyy myös esim. Kanadasta. Etenkin Richard Laken ja Beidelman Bayn subvulkaaniset intruusiot vastaavat geokemialtaan Kokkokankaan granodioriittia (Galley 2003). Johtopäätöksenä voidaan esittää, että Kokkokankaan granodioriitti on mahdolisesti ollut osallisena malminmuodostusproseissa tuottaen lämpöä metallien kuljetuksen vaatimaan hydrotermiseen kiertoon
