Abstract
Intracerebral hemorrhage (ICH) is the most pernicious form of stroke, with high mortality. Warfarin-associated ICH (WA-ICH) carries an even higher mortality rate. The major reason for the high mortality is explained by early hematoma growth. Warfarin use has rapidly increased with the aging of the population.
We investigated temporal trends in the incidence and outcome of WA-ICHs. We found that although the proportion of warfarin users almost quadrupled in our population, the annual incidence and case fatality of WA-ICHs decreased.
Management of ICH is mostly supportive. Prevention of associated complications is the issue in improving outcome. Hypertension is the most important modifiable risk factor for primary ICH, but little is known of the effect of preceding hypertension on outcome. Aggressive lowering of blood pressure is suggested to be a feasible treatment option. Reversal of warfarin anticoagulation with prothrombin complex concentrate (PCC) has been implemented as an acute treatment option for patients with WA-ICH.
We found that the survival of WA-ICH subjects among our population improved after implementation of reversal of warfarin anticoagulation with PCC, likely because of the introduction of PCC.
Because high mean arterial blood pressure (BP) at admission is an independent predictor of early death in patients with ICH, we explored its role in survival and poor outcome separately in normotensive subjects and subjects with treated and untreated hypertension. We found that despite their higher BP values at admission, subjects with untreated hypertension showed better survival and more often a favorable outcome after BP-lowering therapy than other patients.
Studies on recurrent ICH are scarce. Underlying comorbidities, prior strokes, and drug-induced impaired platelet function may increase the risk for primary ICH (PICH). A lobar location of primary ICH may predict recurrent ICH. We investigated whether these factors predicted recurrence of PICH. In our study the annual incidence of recurrent ICH was 1.67%. Cumulative 5- and 10-year incidences were 9.6% and 14.2%. In multivariable analyses, prior ischemic stroke and diabetes proved to be independent predictors for recurrence. Moreover, diabetes was an independent risk factor for fatal recurrent PICH. Use of aspirin and serotonergic drugs did not significantly contribute to the risk.Tiivistelmä
Aivoverenvuoto (ICH) on aivoverenkiertohäiriöistä vakavin. Sille on tyypillistä korkea kuolleisuus erityisesti varfariinihoitoon liittyen, ja eloonjääneetkin vammautuvat usein vakavasti. Verenvuodon koon kasvu alkuvaiheessa selittänee korkean kuolleisuuden. Väestön ikääntymisen myötä varfariinin käyttö on lisääntynyt nopeasti.
Aivoverenvuodon hoito perustuu pitkälti ennusteen parantamiseen komplikaatioita estämällä. Verenpaine on tärkein hoidettavissa oleva riskitekijä, mutta tutkimustieto akuutin vaiheen verenpainetason merkityksestä ennusteeseen on vähäistä. Tehokasta verenpaineen alentamista alkuvaiheessa pidetään lupaavana hoitomenetelmänä. Vuodon koon kasvua pyritään rajoittamaan kumoamalla varfariinin antikoaguloiva vaikutus protrombiinikompleksi-konsentraatilla (PCC).
Väitöstyössäni selvitän varfariinin käyttöön liittyvien aivoverenvuotojen (WA-ICH) esiintymistiheyttä ja ennustetta ajan myötä. Tutkin myös vuodon koon kasvun rajoittamista ja alkuvaiheen korkean verenpaineen alentamista hoitomenetelminä sekä selvitän, mitkä tekijät johtavat ICH:n uusiutumiseen.
Totesimme WA-ICH:n ilmaantuvuuden ja tapauskuolleisuuden pienentyneen, vaikka varfariinin käyttö miltei nelinkertaistui väestössämme. Toisaalta WA-ICH -potilaiden kuolleisuus pieneni PCC-hoidon aloittamisen jälkeen, mahdollisesti sen ansiosta.
Tutkiessamme riippumattomasti varhaista kuolemaa ennustavan korkean tulovaiheen verenpaineen roolia normaaliverenpaineisilla, hoidettua ja hoitamatonta verenpainetautia sairastavilla totesimme hoitamattomien hypertonia-potilaiden selvinneen akuutin vaiheen lääkehoidon myötä muita useammin hengissä ja hyväkuntoisina korkeista tulovaiheen verenpainearvoista huolimatta.
Aivoverenvuodon uusiutumiseen vaikuttavista tekijöistä on vähän tutkimustietoa. Muu sairastavuus, aiemmat aivoverenkiertohäiriöt ja trombosyyttien toimintaan vaikuttavat lääkkeet saattavat lisätä ICH:n uusiutumisriskiä. Totesimme vuosittaisen uuden ICH:n esiintymistiheyden olevan 1,67 %. Aikaisempi aivoinfarkti ja diabetes osoittautuivat riippumattomiksi uusiutumista ennustaviksi riskitekijöiksi, minkä lisäksi diabetes ennusti kuolemaan johtavaa uutta ICH:a. Asetyylisalisyylihapon ja selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien käyttäminen ei vaikuttanut merkittävästi uusiutumisriskiin
