Tiivistelmä. Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää kuudesluokkalaisten käsityksiä koulukiusaamisesta sekä KiVa Koulu -ohjelman toimivuudesta koulukiusaamisen ennaltaehkäisemisessä. KiVa Koulu, joka on lyhenne sanoista Kiusaamista Vastaan, on koulukiusaamista käsittelevä ennaltaehkäisyohjelma. Turun yliopistossa kehitetty ohjelma on otettu laajalti käyttöön suomalaisissa peruskouluissa. Tutkimuksen tarkoituksena on nostaa esille oppilaiden erilaisia käsityksiä tutkittavasta aiheesta sekä tuoda esiin mahdollisia kehitysideoita tutkittavaa ohjelmaa kohtaan. Tutkimuksemme on laadullinen ja siinä on käytetty fenomenografista tutkimusotetta. Tutkimuksen tarkoituksena ei ole yleistää saatuja tuloksia, vaan nostaa esiin erilaisia käsityksiä tutkimusaiheesta. Aineisto koostuu 59 oppilaan kirjoitelmista, jotka on analysoitu sisällönanalyysin menetelmällä.
Tutkimuksen tuloksien ja teorian mukaan on havaittavissa yhtenäisyyttä siitä miten koulukiusaaminen koetaan. Oppilaiden käsitysten mukaan koulukiusaaminen jakautuu fyysiseen sekä psyykkiseen kiusaamiseen. Fyysinen kiusaaminen voidaan heidän mukaan jakaa fyysiseen satuttamiseen tai omaisuuteen kajoamiseen. Oppilaiden mukaan psyykkinen kiusaaminen koetaan hiljaisena tai sanallisena kiusaamisena. Aineistossa ei mainittu nettikiusaamista, jonka voisi olettaa olevan nykyajan kiusaamisen yksi ilmenemismuoto.
Oppilaiden käsitysten mukaan koulussa tehtävät toimet koulukiusaamisen estämiseksi voidaan jakaa ennaltaehkäisevään toimintaan ja kiusaamistilanteeseen puuttumiseen. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa kiusaamiseen puututaan KiVa Koulun tai yksittäisen opettajan avulla. Kiusaamistilanteisiin puututaan opettaja- ja oppilaslähtöisesti. Puuttumistilanteissa opettajan merkitys kuitenkin korostuu ja oppilaiden rooli nähdään passiivisena. Oppilaiden vastauksista välittyy luottamus opettajan keinoihin ennaltaehkäistä koulukiusaamista sekä puuttua siihen.
Oppilaiden mukaan KiVa Koulu -tunneilla käytetään monipuolisesti erilaisia toimintamuotoja, joista mainittakoon esimerkiksi opetuskeskustelu, videoiden katselu sekä erilaiset ryhmäharjoitukset. Tutkittavien luokkien välillä löytyi eroavaisuuksia siitä miten ohjelmaa toteutetaan. Muutamat oppilaat eivät muistaneet tai olleet mukana KiVa Koulu -ohjelman oppitunneilla.
Tutkimuksessa oppilaat kokivat KiVa Koulun positiivisena sekä negatiivisena. Positiivisuuteen vaikutti muun muassa ohjelman kautta saadun tiedon lisääntyminen koulukiusaamisesta. Negatiivisena ohjelman kokeneet näkivät, että ohjelmalla ei ole ollut paljon tai lainkaan merkitystä kiusaamiseen. Vastauksista nousi tarve käsitellä kiusaamista säännöllisesti. Oppilaat toivoivat myös monipuolisuutta ongelman käsittelyyn integroimalla oppitunteja, antamalla kovempia rangaistuksia kiusaajalle sekä järjestämällä enemmän KiVa Koulu -tunteja. Tämän lisäksi oppilaat toivoivat, että opettajat suhtautuisivat kiusaamiseen vakavammin sekä olisivat valmiita muuttamaan käsitystään koulukiusaamisesta oppilaiden käsitysten suuntaan.
Tutkimuksemme luotettavuutta parantaa se, että olemme kuvanneet tutkimuksemme etenemisen vaiheet tarkasti ja totuudenmukaisesti. Tutkimusaiheen henkilökohtaisuuden vuoksi pidimme huolta koko tutkimuksen ajan, että tutkimuksen eettiset kysymykset tulevat huomioitua lapsia tutkittaessa. Haluaisimme tutkimuksellamme nostaa tarkasteluun kuudesluokkalaisten käsityksiä siitä, miten he kokevat koulukiusaamisen sekä miten heidän mielestään koulukiusaamista tulisi ennaltaehkäistä
