Ilmastonmuutos on yleisesti tunnustettu vakavaksi, toimenpiteitä vaativaksi uhaksi, ja sopimuksia
sen hillitsemiseksi on laadittu jo vuosien ajan, mutta käytännön ilmastotoimet ovat jääneet hyvin
vähäisiksi. Ilmastopolitiikan täytyy noudattaa jossain määrin kansalaisten näkemyksiä, joten
merkittävimpiä mahdollisia ilmastotoimien kiihdyttäjiä tai jarruja on yleinen mielipide
ilmastotoimista.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan julkisten ilmastotoimien kannatusta Euroopan maissa ja
siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Aineistona käytetään vuoden 2016 European Social Survey
-kyselytutkimusta. Eri ilmastotoimien kannatusta vertaillaan maittain ja tutkitaan, korreloiko
kaikkien toimien kannatuksen keskiarvo maan Gini-kertoimen tai sosiaalimenojen kanssa. Sen
jälkeen kannatukseen yhteydessä olevia yksilötason tekijöitä tutkitaan lineaarisella
regressioanalyysilla ja vertaillaan tulodesiilin regressiokertoimia maittain.
Ilmastotoimien kannatus on keskimäärin korkeaa Keski- ja Pohjois-Euroopassa, matalinta
Itä-Euroopassa. Kannatus korreloi negatiivisesti maan Gini-kertoimen kanssa ja positiivisesti
sosiaalimenojen kanssa. Yksilötasolla kannatukseen ovat yhteydessä muun muassa käsitykset
ilmastonmuutoksesta kuten denialismi, ympäristön arvostus, muut arvot kuten egalitarismi ja
konservatismi, poliittinen luottamus, poliittiset asenteet ja sosioekonominen asema
