Typpitaselaskuri on tarkoitettu työkaluksi, jolla viljelijät ja neuvojat voivat laskea ja tulkita peltolohkojen typpitaseita sekä soveltaa tietoa viljelyn kehittämiseksi ympäristöä ja taloudellista tulosta silmällä pitäen. Peltolohkon typpitase eli lannoitteissa annetun ja sadon mukana poistuneen typen erotus vaihtelee riippuen mm. viljelykasvista, typpilannoituksen määrästä, maaperän laadusta ja kasvukauden säästä. Korkeaan ja ympäristön kannalta haitallisen suureen typpitaseeseen voidaan päätyä sekä liian suuren typpilannoituksen että heikoksi jääneen satotason vuoksi. Tämän vuoksi on tärkeää ymmärtää, mitä erisuuruiset typpitaseet merkitsevät erityyppisissä olosuhteissa ympäristön tai viljelyn onnistumisen kannalta. Typpitaselaskuri kehitettiin, jotta typpitaseita voitaisiin vertailla aiempaa paremmin ja taseisiin sisältyvää informaatiota päästäisiin hyödyntämään peltoviljelyssä.
Typpitaselaskurilla saa laskettua peltolohkojen typpitaseet ja laskuri antaa niille tulkinnan. Laskuri toimii seuraavilla viljelykasveilla: kaura, ohra, kevätvehnä, syysvehnä, syysruis, tärkkelysperuna, sokerijuurikas, kevätrypsi ja säilörehunurmi. Typpitaseiden tulkintaan sisältyy 1) tieto siitä, miten suuri typpitase on suhteessa viiteryhmäänsä, ts. samanlaisissa oloissa samalla kasvilajilla toteutuneisiin taseisiin, 2) arvio taseen aiheuttamasta ympäristöriskistä ja 3) ehdotuksia typpitaseesta aiheutuvan ympäristöriskin pienentämiseksi. Toimenpide-ehdotukset on sovitettu kuhunkin tilanteeseen ja niissä on huomioitu sekä typpitaseesta aiheutuva ympäristöriski että vertailu viiteryhmään.
Typpitaselaskurin avulla voi myös suunnitella kevätviljoille (kaura, kevätvehnä, ohra) taloudellisesti optimaalista typpilannoitusta kivennäismailla. Laskuri huomioi optimoinnissa peltolohkon satotason ilman typpilannoitusta ja antaa siitä tarvittaessa arvion viljelijän syöttämien tietojen avulla. Viljelijä voi myös antaa laskuriin edeltävän viljelyn (esikasvi, lannan käyttö, typpitase) tuoman typpilisän, joka vaikuttaa peltolohkon typpilannoitustarpeeseen. Optimoinnissa huomioidaan pellon aikaisempi satotaso ja käytetty lannoitus, lasketaan taloudellisesti optimaalinen typpilannoitus ja sitä vastaava typpitase sekä ilmoitetaan sadon valkuaispitoisuus. Taloudellisesti optimaalisella typpilannoituksella peltolohkolla viljeltävälle kasville saadaan suurin mahdollinen hehtaarituotto eli kasvin myyntituottojen ja lannoituskustannusten erotus.
Laskurin toiminta ja sen tekemät tulkinnat perustuvat laajaan tietovarantoon suomalaisilla peltolohkoilla vuosina 1988–2018 toteutuneista typpitaseista, typpilannoituskokeissa havaittuihin typpilannoitusvasteisiin ja viljelijöiden pelloilta vuosina 2016−2019 mitattuihin lannoittamattomien alueiden satotasoihin. Laskuri on vapaasti käytettävissä Luonnonvarakeskuksen Maatalousinfo-verkkopalvelun kautta.202
