Tässä artikkelimuotoisessa pro gradu -tutkielmassa tarkastelen ihmisten välisiin vertailuihin perustuvan suhteellisen näkökulman käyttökelpoisuutta hyvinvointierojen tarkastelussa. Käytän teoreettisena viitekehyksenä suhteellisen deprivaation teoriaa, missä merkittävässä asemassa ovat ihmisten subjektiiviset sosiaaliset vertailut omiin merkityksellisiksi koettuihin viiteryhmiinsä. Tutkimuksen mielenkiinto kohdistuu erityisesti siihen, kuinka henkilön kokemus omasta asemastaan suhteessa muihin vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa.
Tarkastelen, miten objektiivisten ja subjektiivisten vertailujen kautta syntyvät suhteelliset erot selittävät erilaisten konkreettisten vaikeuksien esiintymistä ja kasautumista aineistossa. Nimitän vaikeuksia sosiaalisiksi ongelmiksi ja suhteellisia eroja suhteelliseksi deprivaatioksi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten suhteellinen deprivaatio ilmenee aineistossa sekä tarkastella, onko suhteellinen deprivaatio yhteydessä sosiaalisiin ongelmiin. Lisäksi selvitetään, minkälaiset kyselystä valikoidut hyvinvointieroja selittävät tarkastelutavat ovat voimakkaimmin yhteydessä sosiaalisiin ongelmiin.
Tutkimuksen aineistona toimii vuonna 2012 Itä-Suomen yliopiston WEBE-hankkeen yhteydessä kerätty 1883 vastaajan kysely. Tutkimusmenetelminä käytän ristiintaulukointia, korrelaatioita ja multinomiaalista regressioanalyysia.
Tulokset osoittavat, että vertailuun perustuvat suhteelliset erot hyvinvoinnissa ovat yhteydessä aineistossa ilmeneviin ongelmiin. Korkeammasta suhteellisesta deprivaatiosta raportoivilla oli aineistossa keskimäärin enemmän sosiaalisia ongelmia. Regressioanalyysissa subjektiivista vertailua korostava malli selitti samanveroisen osan sosiaalisten ongelmien vaihtelusta kuin objektiiviseen vertailuun perustuva malli tai onnellisuuteen ja tyytyväisyyteen perustuva subjektiivisen hyvinvoinnin malli.
Tutkimus antaa viitteitä siitä, että suhteellinen näkökulma vaikuttaa käyttökelpoiselta ainakin sosiaalisten ongelmien tutkimisessa mutta myös laajemmin hyvinvointitutkimuksessa. Suhteellisen näkökulman selkeyttämiseksi ja käytännön mittareiden aikaansaamiseksi jatkotutkimus, mukaan lukien näkökulman teoreettinen kehittely, näyttää tarpeelliselta.This article examines the usefulness of a relative approach toward explaining differences in reported welfare or well-being in Finnish adult population. Relative deprivation is used as a theoretical framework, which emphasizes subjective social comparisons to significant reference groups. A special interest is in understanding how people’s subjective experiences of their own position in comparison to other people affect their welfare.
The article investigates how relative differences formed by subjective or objective comparisons to other people explain a scope of concrete difficulties experienced by the respondents and how these difficulties accumulate. The difficulties are described as social problems and the relative differences in welfare are considered as relative deprivation. The aim of the study is to find out how much relative deprivation occurs in the data and how it is related to social problems. Also, the explanatory power of different selected approaches or models are compared.
The data is from University of Eastern Finland research project (WEBE) survey which had 1883 respondents. The data was gathered in 2012. Crosstabulation and correlations are used to describe the data and multinomial logistic regression is used model the interactions between relative deprivation and social problems.
The results show a connection between relative differences in welfare and the number of reported difficulties in the data. The more relatively deprived the respondents were, the more social problems they reported. The multinomial logistic regression analysis found that the model based on subjective social comparisons had an equal or even superior explanatory power compared to other models.
The study suggests at least some usefulness of a relative approach in examining social problems and more broadly, understanding the differences in welfare and/or well-being. Further study, including theoretical development, is recommended for uncluttering the concepts and devising practical indicators
