Peltola, Heikki

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

ajassa | keskusteluaTarja LaiTinentutkimusjohtajaTAYSanne PiTkäranTaprofessori, tutkimus- ja opetusjohtajaHUSPäivi rauTavaprofessori, tutkimusjohtajaTYKSMiia TurPeinenprofessori, tutkimus- ja arviointiylilääkäriOYSesko vanninentutkimus- ja innovaatiojohtajaKYSYliopistosairaaloiden johtajat kiinnittävät huo-miota Lääkärilehdessä siihen, että yliopistosai-raalan asema on turvattava lainsäädännöllä  uudessa sote-lainsäädännössä (1). Yliopistosairaalan epäselvä asema tutkimus-laitoksena on rajoittanut tutkijoiden rahoitus-mahdollisuuksia. Esimerkiksi Business Finland suhtautuu omien sääntöjensä puitteissa siten, ettei yliopistosairaalan tutkijoille voi jakaa tutki-musrahoitusta. Lääkärien peruskoulutuksen perusta ovat opettajat, joilla on vakanssi sekä yliopistossa  että sairaalassa. Ylipäätään sekä yliopistolla että yli-opistosairaaloilla on merkittävä määrä yhteisiä yksiköitä, resursseja ja keskinäisiä sopimuksia. Erikoislääkärikoulutus perustuu erikoisalojen kouluttajien kliiniseen osaamiseen ja tieteelli-sen pätevöitymiseen. Näiden taitojen siirtämi-nen erikoistuville lääkäreille edellyttää koke-musta tutkimuksesta.Vaativien hoitojen keskittäminen yliopistosai-raaloihin velvoittaa tutkimaan hoitojen vaikutta-vuutta. Sairaaloiden tutkimuskeskukset voivat taata sen, että uudet hoidot ovat suomalaisten potilaiden tavoitettavissa.Yliopistosairaaloiden tutkimustoiminta on merkittävää ja ammattimaista, ja sairaalat ovat palkanneet strategisen tutkimusjohdon ja tutki-joita auttavat palveluyksiköt. Tämä parantaa  ohjausta. Uudistus on kuitenkin jäämässä puo-litiehen. Tutkimuksen strateginen johto ei ole päässyt Kuopion yliopistosairaalaa lukuun otta-matta mukaan sairaalan johtoryhmätyöskente-lyyn, niin että tutkimuksesta tulisi aidosti osa sairaalan toimintasuunnitelmaa. Tulevassa lainsäädännössä tulee tunnistaa yliopistojen ja yliopistosairaaloiden erityisase-ma. Molemmat tekevät opetus- ja tutkimustyötä tiiviissä yhteistyössä. Ne ovat kuitenkin omia juridisia yksiköitään. Yhteisprojekteissakin tut-Yliopistosairaalat ovat kliinisen tutkimuksen edelläkävijöitärisTo aveLapääluottamusmiesJUKOOtsikon sanoin kuvaili eräs kollega tuntojaan saatuaan kuulla HYKS-sairaanhoitoalueen joh-tajan päätöksestä muuttaa päivystystä tukevat lisätyöt päivystyksiksi.Päätöksen (§ 104 28.4.2020) perusteluissa  puhutaan pandemiasta ja toimintojen uudel-leen järjestämisestä. Jos sama työ teetetään eri nimikkeellä, ei kyse ole toiminnan uudelleen järjestämisestä.Päivystystä tukeva lisätyö – kuten muukin  lisätyö – on ollut vapaaehtoista, johon halukkaat ovat ilmoittautuneet. Kaikki eivät ole olleet ha-lukkaita käyttämään vapaa-aikaansa lisätöihin päivystyskorvauksia paremmalla taksallakaan.Järjestön edustajina yritimme vaikuttaa sh- alueen johtajaan, jotta päätöstä ei tehtäisi. Mutta yrityksemme olivat turhia. Vaikutti siltä, että pää-tös oli lyöty lukkoon ennen neuvotteluamme. Pandemian aikana koko HUS:n henkilö-kunta osallistuu omalla työllään talkoisiin epi-demian hoitamiseksi. Järjestön edustajina olemme pyrkineet olemaan joustavia ja ymmär-rämme tarpeet nopeille toiminnan muutoksille. Odotamme työnantajan edustajiltakin harkin-taa, milloin ja mitä muutoksia tehdään. Jos muutokset vähentävät motivaatiota, niistä kan-nattaa tällaisessa tilanteessa pidättäytyä.Mainitun päätöksen § 104 myötä päivystys-kertojen määrä kasvaa. Päivystystä tukevia lisätöitä tehneiden kolle-gojen ansiot laskevat töiden pysyessä entisel-lään. Pääluottamusmiehenä tätä en voi hyväk-syä. Lääkäriliiton lakimiesten kanssa pohdim-me, mitä vielä voimme tehdä jo tekemämme lisäksi. ●”Märkä rätti kasvoille”› Lisää aiheesta s. 14121422 LääkäriLehti 23/2020 vsk 75kirjaLLisuuTTa 1 Tanner L, Tuominen J, Luoma I, Honga G, Martikainen T, Miettunen R. Yliopistosairaaloiden asema on turvattava sote-uudis-tuksessa. Suom Lääkäril 2020;75:878–9.2 Työ- ja elinkeinoministeriö, terveysalan kasvustrategia. https://tem.fi/terveysalaHeikki PeLToLainfektiotautiopin professori emeritus, DTM& Hheiheikkipeltola@gmail.comCOVID-19-epidemia on hiipunut jo viikkokau-sia. Loitontautumisesta ja hyvästä käsihygie-niasta on ilmiselvästi ollut apua. Koska ne ovat täsmätoimintaa missä tahansa hengitystieinfek-tiossa, tavallista rinovirusepidemiaa myöten, niiden toivoisi jäävän pysyväksi käytännöksi myös COVID-19:n jälkeen. Massiivisten rajaus-toimien teho sen sijaan on tuoreiden tutkimus-ten (1 vielä vertaisarvioimaton, 2) mukaan jää-nyt vähäiseksi, joskaan ei ehkä aivan olematto-maksi (3). Uutta epidemia-aaltoa ja huikeita tappavuus-lukuja on ennusteltu. Turvassa ollaan kuulem-ma vasta sitten, kun SARS-CoV-2 on ”läpikäy-nyt  väestön” ja tuottanut laumaimmuniteetin tai kansakunta on suojattu rokottamalla. Kum-pikaan odotus ei taida täyttyä.Yksi ensimmäisistä ja laajimmista serologi-sista tutkimuksista kattoi yli 60 000 espanjalais-ta (4). Kuten odottaa saattoi, vasta-ainepositiivi-sia oli suurissa kaupungeissa enemmän kuin pienissä tai maaseudulla, sukupuolieroa ei ollut ja seroprevalenssi suureni iän myötä. Kaiken kaikkiaan vasta-ainepositiivisia henkilöitä oli kuitenkin vain 5,0 %, eniten tietysti Madridissa, 11,3 %, mutta Andalusiassa ja Kanarian saarilla vain 2,7 % ja 1,8 %. Luvut käyvät yksiin muualta saatujen kanssa. Yli 10 000 englantilaisesta 0,27 % oli seroposi-tiivisia (5), ja ensimmäinen suomalainen tieto päätyi 0,2 %:iin. Lontoossa, New Yorkin köyhis-sä kaupunginosissa ja Tukholmassa osuudet ovat suurempia, mutta väestön maanlaajuisen laumaimmuniteetin varaan ei kannata laskea. Pandemian laantuminen mm. Suomessa ei  todellakaan johdu SARS-CoV-2-viruksen indu-soimasta suojasta kuin ehkä jonkun onnekkaan kohdalla. Osittaista turvaa saataneen yllättäen muuta kautta (6).Myös usko COVID-19-ongelman globaaliin ratkaisuun rokotuksin – ”rokotteeseen asti Suo-men on selvittävä” – on katsetta vaaleanpunais-ten silmälasien läpi. Yksikään pandemia ei  rokotuksiin ole päättynyt. Eikä pääty tämäkään. Ennennäkemättömällä vauhdilla etenevä  rokotevalmistajien kilpailu on raivoisa. Koska tuottajien ja kansalaisten toiveet – nopeasti! – ovat samansuuntaisia, monta perinteisen roko-tekehittelyn mutkaa tullaan oikaisemaan, riske-jä ottaen. Jokin suuri valmistaja ehtinee muhe-ville markkinoille ensin. Matka on silti vielä pit-kä siihen, että Suomi alkaisi yleiset rokotukset kansalaisilleen; narkolepsia muistetaan liian hyvin. Jos toimiva rokote saadaan tilanteeseen, jossa sille on vielä laajaa tarvetta, saamme nähdä, kuinka pitkälle Suomen päättäjät taipuvat myy-jän markkinoilla. Useimmat maat tulevat katso-maan tätäkin rikkaiden leikkiä sivusta. ●Laumaimmuniteetista tai rokotteestako ratkaisu COVID-19-tautiin?kirjaLLisuuTTa 1 Meunier TAJ. Full lockdown policies in Western Europe countries have no evident impacts on the COVID-19 epidemic. medRxiv 2020. https://doi.org/10.1101/2020.04.24.20078717  2 Viner RM, Russell SJ, CrokerH ym. School closure and management practices during coronavirus outbreaks including COVID-19:  a rapid systematic review. Lancet Child Adolesc Health 2020;4:397–404. doi:10.1016/S2352-4642(20) 30095-X3 Lyu W, Wehby GL. Comparison of estimated rates of coronavirus disease 2019 (COVID-19) in border counties in Iowa without  a stay-at-home order and border counties in Illinois with a stay-at-home order. JAMA Netw Open 1.5.2020;3(5):e2011102.  doi: 10.1001/jamanetworko-pen.2020.111024 Instituto de Salud Carlos III. Estudio ENE-COVID19: Primera ronda. Informe preliminar 13 de mayo de 20205 Office for National Statistics. Coronavirus (COVID-19) Infection Survey pilot: England, 14 May 2020.6 Grifoni A, Weiskopf D, Ramirez SI ym. Targets of T cell responses to SARS-CoV-2 coronavirus in humans with COVID-19 disease and unexposed individuals. Cell 2020. doi: https://doi.org/10.1016/j.cell.2020.05.015kimus rekisteröidään yleensä sairaalaan, jos tut-kitaan potilaita, ja yliopistoon, jos tutkimus on perustutkimusta. Ainoastaan tutkimustyön tur-vaaminen sairaaloissa turvaa yliopistoille pää-syn ihmisperäisiin näytteisiin ja tietoihin. On syytä huomata myös yliopistosairaaloiden vahva rooli kansallisessa terveysalan kasvustrategian toteuttamisessa (2).Julkisen terveydenhuollon resurssit ovat ai-na rajalliset. Kun tutkimus ei ole lainsäädän-töön perustuva velvollisuus sairaaloille, se jää muun toiminnan jalkoihin ja juhlapuheisiin. Tuntuisi oikeudenmukaiselta, että myös sai-raalan tieteelliset tutkimukset saisivat oikeu-tensa laista.  Tämä oikeutus ja tutkimusvelvol-lisuus tulisi sote-lainsäädännössä kirjata myös perusterveydenhuollon yksiköille, koska vasta sen jälkeen meillä on todellinen mahdollisuus ryhtyä kehittämään terveydenhuollon toimin-takenttää näyttöön perustuen. ●1423LääkäriLehti 23/2020 vsk 75

Laumaimmuniteetista tai rokotteestako ratkaisu COVID-19-tautiin?

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/319935/1/SLL232020_1422.pdf

Laumaimmuniteetista tai rokotteestako ratkaisu COVID-19-tautiin?

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto