Aggressiivinen verosuunnittelu, verosuunnittelu ja veronkierto ovat herättäneet paljon keskustelua 2000-luvun alusta lähtien. Veropoliittiset aiheet, uudet direktiivit ja haitallisten verokäytänteiden eliminoiminen ovat olleet EU:n lainsäädännön ja talouspoliittisten päätösten keskiössä viime vuosina. Yhtenä huolenaiheena on ollut monikansallisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu, jonka yhteydessä yritykset käyttävät tarkoitusperiltään erilaisia verosuunnittelun metodeja minimoidakseen verotustaan.
Tässä tutkielmassa keskitytään monikansallisten yritysten hyödyntämien aggressiiviseksi luokiteltujen verosuunnittelumetodien tutkimiseen. Tarkasteltavia metodeja ovat siirtohinnoittelu, verosopimuskeinottelu sekä velkajärjestelyiden hyödyntäminen ja alikapitalisointi. Lisäksi erityistarkastelussa ovat hybridijärjestelyt aggressiivisen verosuunnittelun välineenä. Tutkielmassa käsitellään myös kansainvälisen verotuksen periaatteita, haasteita ja haitallisen verokilpailun poistamiseen tähtääviä toimenpiteitä.
Tutkimustapa on oikeusdogmaattinen, eli tutkielmassa olennaisessa roolissa on lainsäädännön nykytilan arviointi ja tämän hetkinen oikeudentila aggressiivisen verosuunnittelun aihepiiriin liittyen. Tutkimuksessa selvitetään, mitä on aggressiivinen verosuunnittelu teoriassa ja käytännössä ja pyritään hahmottamaan rajaa aggressiivisen verosuunnittelun ja veronkierron välillä. Teorian tarkastelussa tutkitaan aggressiivisen verosuunnittelun käsitettä ja sen suhdetta lähikäsitteisiin, verosuunnitteluun ja veronkiertoon. Rajaa pyritään hahmottamaan veronkiertoa käsittelevien oikeustapausten kautta ja tutkimustuloksista voidaan huomata, että raja aggressiivisen verosuunnittelun ja veronkierron välillä on erittäin häilyvä ja riippuu olennaisesti verosuunnittelujärjestelyiden liiketoiminnallisista perusteista ja niiden perusteluista sekä verovelvollisen argumentoinnista.
Tutkimuksen viimeinen osa keskittyy hybridijärjestelyihin aggressiivisen verosuunnittelun välineenä. Hybridijärjestelyt ovat olleet viime aikoina yksi eniten huomiota saaneista aggressiivisen verosuunnittelun ja haitallisen verojen minimoinnin muodoista. Vuoden 2020 alusta voimaan tullut laki eräiden rajat ylittävien hybridijärjestelyjen verotuksesta on rajoittanut hybridien kautta saavutettavia veroetuja. Tutkielmassa avataan hybridien muotoja aggressiivisen verosuunnittelun välineenä ja hybridejä tarkastellaan hybridilain uusien säännösten kautta. Tutkimustuloksista selviää, että aggressiivisen verosuunnittelun vastaiset toimet, kuten BEPS-hanke ja uusi lainsäädäntötyö ovat rajoittaneet huomattavasti aggressiivisen verosuunnittelun ja etenkin hybridijärjestelyjen hyödyntämistä verotuksen minimoinnissa
