Tutkielman tarkoitus oli tuottaa tietoa kahdeksan viikon progressiivisesti etenevän matalaintensiteettisen lihaskunto- ja kestävyysharjoittelun tuomista muutoksista tyypin 2 diabeetikoille. Tutkittavia fysikaalisia mittareita olivat verenpaine, paastoverensokeriarvo ja kehonpaino. Näiden lisäksi tutkittiin tutkielmaan osallistuneiden subjektiivista tuntemusta henkilökohtaisesta terveydentilasta, fyysisestä toimintakyvystä, unesta, yleisvoinnista ja henkisestä jaksamisesta alku- ja loppukyselyiden perusteella. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentui diabeteksen, fyysisen aktiivisuuden ja antropometristen mittausten käsitteille.
Tutkielmaan osallistui yhdeksän henkilöä, jotka olivat iältään 56-72-vuotiaita ja joista neljä oli miehiä ja viisi naisia. Heille suoritettiin valittujen mittareiden mukaiset alku- ja loppumittaukset. Osa mittauksista tehtiin kotioloissa ja osa valvotusti Laurea-ammattikorkeakoulun tiloissa. Tutkimushenkilöt osallistuivat interventioon, joka sisälsi lihaskunto- ja kestävyysharjoittelua. Interventio sisälsi fyysistä ohjausta kahdesti viikossa, kunnes koronapandemia muunsi toteutuksen etämuotoiseksi kahden viikon jälkeen. Tutkimushenkilöitä ohjattiin harjoittamaan matalaintensiteettisesti lihaskuntoaan kahdesti viikossa ja kestävyysharjoittelemaan vähintään kolmesti viikossa annettujen ohjeiden mukaisesti.
Intervention jälkeen verenpaineen, verensokerin ja painon muutokset analysoitiin ja esitettiin in-terventioryhmän keskimääräisinä tuloksina sekä yksilötuloksina anonyymisti. Tutkimushenkilöiden subjektiiviset muutokset määritettiin kyselyiden perusteella, joissa he saivat osin vapaamuotoisesti kertoa tuntemistaan muutoksista eri osa-alueilla. Tulokset analysoitiin ja esitettiin ryhmämuotoisina. Tutkielman tuloksista ilmeni, että matalaintensiteettisellä harjoittelulla voidaan saada positiivi-sia muutoksia tyypin 2 diabeetikoiden verenpaineeseen, verensokeriin, painoon sekä subjektiiviseen tuntemukseen
