Solunulkoiset vesikkelit ovat potentiaalisia lääkeaineenkantajia, diagnostisia välineitä sekä terapeuttisia tuotteita niiden biologisten funktioidensa vuoksi, mutta niiden toimintaa soluissa ei vielä tunnetta hyvin. Leimaamalla solunulkoiset vesikkelit fluoresoivalla merkkiaineella niiden kulkua soluihin ja solujen sisällä voidaan tutkia elinaikaerotteisella fluoresenssimikroskopialla, jolla saadaan selville sekä merkkiaineen fluoresenssin intensiteetti sekä elinaika jokaisessa kuvan pikselissä.
Tässä diplomityössä eturauhasen syöpäsoluista eristetyt solunulkoiset vesikkelit leimattiin roottori-BODIPY-merkkiaineella, jonka fluoresenssin elinaika muuttuu ympäristön viskositeetin muuttuessa. Käytetyt solunulkoiset vesikkelit on nimetty eksosomeiksi ja mikrovesikkeleiksi, ja ne on erotettu toisistaan eri laskeutumisnopeuksien ja nostetiheyksien perusteella differentiaalisella ultrasentrifugoinnilla. Merkkiaineella leimattujen ja ultrasuodatuksella puhdistettujen vesikkelien kulkua eturauhasen syöpäsoluihin tutkittiin elinaikaeroteisella fluoresenssimikroskopialla.
Vaikkakin aikaisemmissa tutkimuksissa oli huomattu, että eksosomit ja mikrovesikkelit kulkeutuisivat soluissa eri paikkoihin, ei tässä tutkimuksessa päädytty tällaiseen lopputulokseen. Huomattiin kuitenkin, että käytetyllä roottori-BODIPY-merkkiaineella voitiin seurata solunulkoisten vesikkeleiden luonnollista kulkeutumista solussa. Tässä diplomityössä havaittiin, että käytetty merkkiaine muodostaa aggregaatteja vesiliuoksissa, ja että aggregaattien fluoresenssi havaitaan pidemmillä aallonpituuksilla kuin monomeerisen merkkiaineen.
Elinaikaerotteisesta fluoresenssimikroskopiasta saatua tietoa käsiteltiin eri tavoin, jotta saatiin selville parhaimmat analysointimenetelmät tulevaisuudessa tehtäviä kokeita varten. Kun fluoresenssin vaimenemiskuvaajiin tehtiin kahta erilaista sovitusta, saatiin elinaikakomponenteille suurin piirtein samansuuruiset arvot. Elinaikahistogrammeihin taas sovitettiin kahta Gaussin käyrää, jolloin saatiin tietoa elinajan lisäksi myös elinaikakomponenttien populaatioiden suuruuksista ja vaihteluista seurannan aikana. Histogrammeista saadut elinajat kuitenkin poikkesivat jonkin verran fluoresenssin vaimenemiskuvaajiin tehtyjen sovitusten elinajoista, joten se ei ole yhtä luotettava tapa tarkkaan elinajan määritykseen.Extracellular vesicles are potential diagnostic and therapeutic vehicles and drug delivery systems because of their biological functions. However, their actions inside the cells are not well known. By labelling extracellular vesicles with fluorescent labels their uptake and trafficking in cells can be monitored with fluorescence lifetime imaging microscopy, which gives the information about intensity and lifetime of the fluorescence signal in every pixel of the image.
In this master’s thesis, extracellular vesicles separated from the growth medium of prostate cancer cells were labelled with a fluorescent label (rotor-BODIPY) which fluorescence lifetime changes when viscosity of the environment changes. Used extracellular vesicles are divided into exosomes and microvesicles according to their sedimentation rate and buoyant density by differential ultracentrifugation. The trafficking of extracellular vesicles in prostate cancer cells was followed with fluorescence lifetime imaging microscopy.
There are previous studies were the fluorescence signal of the label is different depending on the used delivery system. In this thesis, this phenomenon was not observed. However, rotor-BODIPY allowed us to follow the natural trafficking of extracellular vesicles inside the cells. It was noticed, that used label formed aggregates in aqueous environments, and the fluorescence of aggregates shifted to longer wavelengths than the fluorescence of monomeric label.
Different analysis methods were used to obtain the best method for future studies. Fluorescence decay curves were analyzed in two different ways, that both gave same values for the fluorescence lifetime components. Two Gaussian curves were fitted to the lifetime histograms of fluorescence lifetime imaging microscopy images, and among the lifetime data, also knowledge of each lifetime component’s population size and change during measurements were obtained. The fluorescence lifetime data gotten from the lifetime histograms differed from the data that was obtained from the fluorescence decay curves, so it is not as reliable way to estimate the values of the fluorescence lifetime components
