Kovanen, Keijo

Pallari, Marja-Liisa

Säteri, Jorma

Yksittäiset, sinänsä oikeansuuntaisetkin, ilmanvaihdon perusparannukset eivät välttämättä johda sisäilmaston ja energiatalouden samanaikaiseen paranemiseen. Tarvitaan kokonaisratkaisuja, joissa asetetaan tavoitteet sisäilman laadulle ja energiankulutukselle. Tutkimuksessa on laadittu ehdotus nykytekniikkaan nähden realistisista sisäilmaston ja energiankulutuksen tavoitetasoista. Tutkimuksessa on myös laadittu kolme eritasoista ja -hintaista korjauskonseptia. Niistä jokainen parantaa sisäilmastoa ja pienentää energiankulutusta samanaikaisesti nykytasosta. Korjauskonseptit on tarkoitettu suunnittelijan ja rakennuttajan työkaluiksi korjaushankkeen suunnitteluun. Laaditut korjauskonseptit ovat huoneistokohtainen ilmalämmitysjärjestelmä, huoneistokohtainen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä sekä asuntokohtaisesti tehostettava keskitetty poistoilmanvaihtojärjestelmä. Kunkin korjauskonseptin yhteydessä on käsitelty myös rakenteille, käytölle ja ylläpidolle asetettavat tekniset vaatimukset. Rakennuksen tiiviyden vaikutusta lämmön talteenoton kannattavuuteen on tarkasteltu erilaisilla energiahinnoilla. Tulosten mukaan rakennuksen tiiviys vaikuttaa ratkaisevasti lämmön talteenotolla hyödyksi saatavan energian määrään ja siten myös sen kannattavuuteen. Jos rakennuksen tiiviys on heikompi kuin 2-3 1/h (50 Pa), rakennusta on tiivistettävä ennen kuin lämmön talteenotto tulee energiataloudellisesti kannattavaksi. Hankintapäätöstä tehtäessä tulee energiatalouden lisäksi huomioida myös muut lämmön talteenoton avulla saavutettavat hyödyt, kuten hyvä sisäilman laatu ja vedottomat lämpöolot. Asuinkerrostalon ja sen eri osien tiiviyttä on selvitetty lähinnä ruotsalaisten kirjallisuusviitteiden ja tässä tutkimuksessa tehtyjen kenttämittausten avulla. Mittauksissa ei havaittu peruskorjauksen parantavan systemaattisesti asuntojen tiiviyttä, vaan joissakin kohteissa tiiviys jopa heikkeni. Työn laadulla oli keskeinen merkitys tiiviyden parantamisessa. Rakennuksen osista parvekeseinällä oli suurin merkitys asuntojen kokonaistiiviyteen. Ikkunoiden uusiminen paransi asuntojen tiiviyttä 10-20 %. Lisäksi tutkimuksessa on mitattu ilmanvaihtohormien tiiviyttä ennen ja jälkeen tiivistystoimia. Samalla on selvitetty kahden tiivistysmenetelmän, Schädler-menetelmän ja ALFO-menetelmän, käyttöä kanaviston tiivistämiseen. Molemmilla menetelmillä on mahdollista saavuttaa rakentamismääräysten K-luokan mukainen tiiviys

Improvement of indoor air and energy efficiency in high-rise residential buildings

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

VTT Research System