Eerikäinen, Lauri

Hänninen, Markku

Ranne, Aulis

Ejektoria käytetään kaukolämpöjärjestelmissä yhdistämään rakennusten sisäinen lämmitysverkosto kaukolämpöverkostoon. Tämä ns. suorakytkentä on yleisin tapa toteuttaa kaukolämpöliitäntä entisen itäblokin maissa ja Kiinassa. Sen sijaan Länsi-Euroopan maissa käytetään epäsuoraa kytkentää. Nykyisin myös Keski- ja Itä-Euroopan maissa ollaan siirtymässä vähitellen epäsuoraan eli lämmönsiirtimen kautta tapahtuvaan lämmönsiirtoon. Ejektorin ja koko lämmitysjärjestelmän toiminnan tunteminen on välttämätöntä, jotta rakennukset ja lämmitysjärjestelmät voidaan saneerata, olipa kyse suoran kytkennän saneeraus tai vaiheittainen siirtyminen epäsuoraan kytkentään. Tässä tiedotteessa selvitetään ejektorin mitoituksen ja toimintan virtaus- ja lämpötekniset seikat sekä verrataan fysikaalista mitoitustulosta venäläisten ohjeiden antamiin tuloksiin. Ejektorin toiminnan selvittämiseksi osana rakennuksen lämmitysjärjestelmää on tutkimuksessa käytetty APROS-simulointiohjelmistoa. Simulointimallin avulla on tarkasteltu ejektorin käyttäytymistä suoran kaukolämpökytkennän osana ja ejektorin vaikutusta rakennuksen lämpötasapainoon eri ulkolämpötiloissa erilaisten parametrien, kuten kaukolämpöveden lämpötilan, kaukolämpöverkon paineiden, rakennuksen ilmastoinnin määrän jne., muuttuessa. Tutkimuksen mukaan yleisesti käytössä oleva, pelkistetty ejektorikytkentä ilman nykyaikaisia säätölaitteita, toimii teknisesti luotettavasti, mutta tuottaa rakennuksiin epätasaisen sisälämpötilan lämmityskauden aikana. Talvipakkasilla sisälämpötila on alle viihtyisyysrajan ja muina aikoina on tarpeettoman korkea aiheuttaen mm. ylimääräisiä lämpöhäviöitä. Parametritarkastelun avulla jäljitetään syyt sisälämpötilan epätasaisuuteen ja etsitään keinoja saada aikaan viihtyisämmät lämmitysolosuhteet

Ejektori kaukolämmitysjärjestelmässä:Perusteet ja toiminta

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

VTT Research System

VTT Research System