Nousiainen, Pertti

Laadittiin kirjallisuusselvitys maailmassa käytössä olleista ja vielä käytössä olevista tekstiilien homesuoja-, lahonesto-, bakteerisuoja- sekä muista torjunta- ja suoja-aineista. Kiinnitettiin päähuomio kemikaalion rakenteeseen, yhdisteiden kiinnittymiseen erilaisiin kuituihin ja suojavaikutukseen tarvittavaan määrään eri kuiduissa yleisimpiä tuhohyönteisiä, sieniä ja bakteereita vastaan. Yleisesti käytössä oleville yhdisteille etsittiin tekstiilien ja usein samalla myös jäteveden pitoisuuksien tutkimista varten kehitetyt analyysimenetelmät. Todettiin tekstiilien torjunta-aineina käytettäviä yhdisteitä löytyvän ainakin seitsemästä erilaisesta kemiallisesta ryhmästä. Kun kustakin ryhmästä saattoi löytyä yli kymmenen tai kymmeniä kaupallisia valmisteita, saadaan näiden kokonaismääräksi 100 - 200, joista vain muutamaa käytetään pieniä määriä Suomessa. Jotkin tekstiiliapuaineet ja viimeistysaineet ovat biologisesti aktiivisia pieneliöihin vaikuttavia myrkkyjä. Useimmille torjunta-aineryhmille oli olemassa kemialliset analyysimenetelmät, mutta tekstiileistä tapahtuvia mittauksia varten tarvitaan vielä kehitystyötä. Tutkimustyön kokeellisessa osassa selvitettiin neljän yleisimmän Suomessakin käytetyn torjunta-aineen käyttäytymistä värjäystyyppisesti suoritetussa villa- ja puuvillakankaan käsittelyssä. Tulosten mukaan hapan käsittelyliuos tehostaa kemikaalien kiinnittymistä kuituihin ja täydellisimmin se tapahtuu urea-difenyyli-aryyli-sulfonamidi-yhdisteillä. Muilla kemikaaleilla jää usein 20 - 50 % tehoaineista käsittelyliuokseen. Yleensä tarvitaan tunnin käsittely lämpötilassa 30 - -60 °C, jolloin suositeltavat liuosväkevyydet ovat luokkaa &gt;500 mq/l. Ne kemikaalit, joiden kiinnittyminen villaan oli täydellisintä, olivat myös lujimmin siihen kiinnittyneet eikä yksi vesipesu alentanut paljonkaan pitoisuuksia. Dietyylieetterillä saatiin kaikissa tapauksissa puuvillasta ja useimmissa tapauksissa villasta irtoamaan huomattava (10 - 40 %) tai suurin osa torjunta-aineesta, joten uuttoa samantyyppisillä orgaanisilla liottimilla voidaan käyttää yhdisteiden analyysin alkuvaiheessa. Tutkittujen kemikaalien pysyvyys puuvillassa oli huono, koska yksi vesipesu riitti poistamaan 50 - 100 % kuituihin tuoduista kemikaaleista. Puuvillaan olisikin siksi käytettävä reaktiivisiin siliävyysviimeisteisiin tai reaktiovärien reaktiivisiin ryhmiin perustuvia kemikaaleja. Voiduan todeta, että sekä kemikaalin laatu että käsittelyn suoritustapa ratkaisevat sen pysymisen villa- ja puuvillatekstiileissä käytön aikana

Tekstiilituotteisiin käytettävien torjunta-aineiden analysointi, käsittelytekniikka ja pysyvyys kankaissa

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

VTT Research System

VTT Research System