Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksen oli selvittää 9.luokkalaisten käsityksiä monikulttuurisuudesta sekä tarkastella heidän kokemuksiaan perusopetuksessa saadusta monikulttuurisuuskasvatuksesta. Kohderyhmä koostui viidestä pirkanmaalaisesta oppilaasta, joista kolme oli kantasuomalaista ja kaksi maahanmuuttajataustaista oppilasta. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda syvempi ymmärrys siitä, miten kohderyhmä käsittää monikulttuurisuuden, joka on käsitteenä jopa kasvatustieteen tutkimuskentällä epäselvä ja jatkuvan uudelleenmäärittelyn kohde. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan kohderyhmän kokemuksia perusopetuksen tarjoamasta monikulttuurisuuskasvatuksesta. Monikulttuurisuuskasvatus on myös tutkimuskentällä epäselvä sekä käsitteenä että siinä, että mitä sillä yritetään tavoittaa ja kenen näkökulmasta sitä opetetaan.
Haastattelu tehtiin teemahaastattelun periaatteita noudattelevana ryhmäkeskusteluna ja aineisto purettiin ja rakennettiin uudelleen sisällönanalyysillä. Monikulttuurisuuden käsite oli myös kohderyhmälle epäselvä, mutta etnosentrisyyden lisäksi seksuaaliset vähemmistöt kuuluivat monikulttuurisuuteen kohderyhmän mukaan. Monikulttuurisuuskasvatus oli jäänyt kaikilta kohderyhmän oppilailta laimeaksi ja jopa surulliseksi kokemukseksi monikulttuurisuuskasvatustilanteissa koetun rasismin vuoksi. Rasismi nousi erittäin voimakkaasti esiin tutkimuksen teemoista. Rasismia olivat kokeneet sekä oppilaat itse ja olleet myös tilanteissa, joissa kiusaamista etnisyyden vuoksi on tapahtunut. Kohderyhmän kokemusten perusteella rasismia harjoittivat niin oppilaat kuin opettajat
