Luoto, Ilkka

Merisalo, Maria

Finnish

Osuva

   This is a self-archived – parallel published version of this article in the publication archive of the University of Vaasa. It might differ from the original. Maantieteen päivillä tarkasteltiin paikan voimaa  Author(s): Merisalo, Maria; Luoto, Ilkka Title: Maantieteen päivillä tarkasteltiin paikan voimaa Year: 2019 Version: Publisher’s PDF Copyright ©2019 the author(s), Terra/Suomen maantieteellinen seura. This article is an open access article distributed under the terms and conditions of the Creative Commons Attribution–NonCommercial–NoDerivatives 4.0 International (CC BY–NC–ND 4.0) license, https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/  Please cite the original version: Merisalo, M., & Luoto, I., (2019). Maantieteen päivillä tarkasteltiin paikan voimaa. Terra: maantieteellinen aikakauskirja 131(3), 175–177. https://terra.journal.fi/article/view/88134/47338   Uutisia ja tiedonantoja – Nyheter och meddelandenTerran viittauskäytännöt uudistuvatTerran viittaus- ja lähdeluettelokäytännöt muut-tuvat tästä numerosta alkaen. Muutosten taustalla ovat Suomen Maantieteellisen Seuran halu yh-denmukaistaa Terran ja Fennian käytäntöjä sekä sähköisen julkaisemisen tarjoamat mahdollisuudet hyödyntää hyperlinkkejä. Lisäksi uudistuksessa on otettu huomioon kirjallisuusviitteiden hallinta-ohjelma RefWorksin käyttö. Uudet käytännöt on muokattu RefWorksista löytyvän APA 6 -mallin pohjalta. RefWorks-yhteensopivuuden toivotaan helpottavan paitsi lähdeluettelon laatimista käsikir-joitusten yhteydessä myös viittaustekniikan opetus-ta maan- ja aluetieteen yksiköissä.Pääpiirteiltään viittauslogiikka pysyy ennallaan. Uusiutuneetkin käytännöt noudattavat Harvard-systeemin periaatteita, jossa lähdeviitteet sijoite-taan sulkuihin varsinaisen tekstin sisään, ja läh-deluettelo ryhmitellään kirjoittajittain aakkos- ja aikajärjestykseen. Olennaisimmat muutokset liitty-vätkin lähdeluetteloon merkittäviin tietoihin sekä niiden merkintätapoihin. Vastaisuudessa lähdeluet-telossa ei esimerkiksi tarvitse mainita erillisteos-ten kokonaissivumäärää, ja kaikissa tekijätiedoissa sukunimi merkitään ennen etunimen ensimmäistä kirjainta. Lisäksi sähköisesti saatavien julkaisujen yhteyteen kirjataan vastedes suora linkki julkai-suun tai julkaisun DOI-tieto.Päivitetyt kirjoittajaohjeet löytyvät Terran pape-riversion takakannen sisäsivulta sekä internetistä osoitteesta <terra.journal.fi/about/submissions>. Terran muiden ohjedokumenttien tavoin viittaus- ja lähdeluettelo-ohjeita saa hyödyntää vapaasti ope-tuksen yhteydessä.HANNU LINKOLAMaantieteen päivillä tarkasteltiin paikan voimaaMaantieteen päiville kokoonnuttiin 43. kerran 24.–25. lokakuuta 2019. Vaasan yliopistolla järjestettyä tapatumaa edelsi jatko-opiskelijoiden päivä, jossa 14 osallistujaa työskenteli world café -keskustelu-menetelmää hyödyntäen. Varsinaisen päätapahtu-man teema, ”Paikan voima”, kutsui maantieteen ja lähialojen edustajia pohtimaan mikä tekee paikoista ja alueista yhteiskunnallisen kehityksen polttopis-teitä, millaiset paikat ovat hyvinvoivia ja menesty-viä, ja miten paikat nostavat esiin pimentoon jääviä ilmiöitä, kuten eriarvoisuuden, segregaation tai ilmastonmuutoksen. Päivien järjestämisestä vasta-sivat Vaasan yliopiston johtamisen yksikön aluetie-teilijät, kymmenhenkinen järjestelytoimikunta sekä seitsemän opiskelija-avustajaa.Päivät kokosivat yhteen reilut satakunta osal-listujaa yliopistoista ja julkishallinnon organisaa-tioista. Tarjolla oli 58 työryhmäesitystä, joista 22 oli englanninkielisiä. Kaikkiaan 15 työryhmään sijoittuneet esitykset valottivat muun muassa alue-kehittämisen tietotarpeita, oikeudenmukaisuuden siirtymien tematiikkaa, paikallista hallintaa ja hal-lintoa, utopioita nykypäivän maantieteessä ja inno-vaatioalueita.Päivillä kuultiin kolme erinomaista keynote-esi-tystä. Apulaisprofessori Venla Bernelius Helsingin yliopistosta tarttui kaupunkikehityksen ajankohtai-siin teemoihin puheenvuorossaan ”Asuinpaikan valta: Suomalaiskaupunkien segregaatiodyna-miikka ja nuorten eriytyvät tulevaisuushorisontit”. Perjantaina professori Jukka Käyhkö Turun yli-Maantieteen päivillä Vaasassa käsiteltiin paikan merki-tystä. Aiheeseen johdatti muun muassa Dorreen Mas-seyn ajattelua syvällisesti tarkastellut keynote-puhuja Ares Kalandides Manchesterista. (Kuva: Antti Mäen-pää, 10/19)Uutisia ja tiedonantoja – Nyheter och meddelanden176 TERRA 131: 3 2019opistosta puolestaan laajensi paikka-käsitteen koko maapalloon viittaavaksi puhuessaan maantieteen roolista globaalin kestävyyskriisin tutkimuksessa ja hoidossa.Päivien puhekarusellin avaavana vierailijaluen-noitsijana esiintyi paikkojen hallinnan professori Ares Kalandides Manchester Metropolitan -yli-opistosta Britanniasta. Hän kytki paikkojen hallin-nan reaalimaailmalliset esimerkit osaksi Doreen Masseyn valovoimaista ajattelua, joka on kiteyty-nyt vuosikymmenien varrella tunnettujen lentävien lauseiden muotoon. 1980-luvulla lokaliteettitutkijat totesivat Masseyta mukaillen maantieteen merkit-sevän (”Geography matters”), sillä globalisaation vaikutukset paikallistuvat aina jossakin ja niillä on sosiaalisia vaikutuksia. Myöhemmin Masseyn ajat-telussa korostuivat eritasoisten suhteistojen kautta avattavat tulkinnat. Relaationaalista paikanmääri-tystä kuvaavat kiehtovasti sellaiset käsitteet kuin valtageometria (power geometry) ja globaali pai-kantaju (global sense of place). Teoreettisina tiivis-tyminä ne selittävät ymmärrettävästi kaupunkien ja alueiden kehittämistä sosiaalisten verkostojen ja valtarakenteiden kautta. Kalandideksen tarjoilema katsaus Masseyn ajatteluun linkittyi kuin itsestään Berneliuksen ja Käyhkön puheenvuoroihin.Palkintoja ja muita juhlallisuuksiaMaantieteen päiviin kuuluivat erottamattomas-ti myös iltajuhlat. Torstai-iltaa vietettiin Vaasan Svenska Klubbenilla, jossa akateemista valtavirta-ajattelua haastavan illallispuheen piti emerituspro-fessori Hannu Katajamäki aiheenaan ”Maantie-teilijät ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen”. Vai-vanpalkaksi Katajamäki sai päivien muiden puhu-jien tavoin vaasalaisen ruokainnovaation – kalasuk-laan. Avauspuhetta seurasivat palkinnot. Suomen Maantieteellinen Seura jakoi Maantieteen päivien iltatilaisuuden yhteydessä Ragnar Hult -mitalin maantieteen tutkimuksessa ja yhteiskunnallises-sa vaikuttamisessa ansioituneelle professori Seija Virkkalalle Vaasan yliopistosta ja Iivari Leiviskä -mitalin maantieteen opetuksen kehittämisestä yli-opistonlehtori Sanna Mäelle Turun yliopistosta.Ragnar Hult -mitalilla palkittu Virkkala on tehnyt pitkän uransa aikana empiiristä tutkimusta muun muassa alueiden ylikansalliseen oppimiseen, alu-eellisiin innovaatioverkostoihin ja innovaatiopoli-tiikkaan liittyen. Hän on vuodesta toiseen onnis-tunut tarjoamaan uusia avauksia tieteelliseen kes-kusteluun ja vienyt eteenpäin talousmaantieteel-listä teorianmuodostusta. Virkkala on ollut myös sinnikäs yhteiskunnallinen vaikuttaja, kuten hänen aktiivinen yhteistyönsä Pohjanmaan liiton ja mui-den alueen korkeakoulujen kanssa osoittaa. Hänen työllään on ollut myös kansainvälisiä vaikutuksia. Vuonna 2013 kehitettyä connectivity-mallia on so-vellettu alueellisen yhteistyön mittaamiseen ja sen pohjalta on laadittu oma politiikkamalli, jota testa-taan Euroopassa osana LARS-hanketta. Virkkalan älykkään erikoistumisen laaja tuntemus on myös vaikuttanut siihen, että Pohjanmaan alue liittyi mukaan alan eurooppalaiseen S3 Platform -verkos-toon ensimmäisenä alueena Suomessa. Tutkimus- ja opetustyön ohella Virkkala on ollut johtamassa Geography Graduate Schoolia, toiminut Maantie-teen kansainvälisen unionin (IGU:n) Suomen kan-salliskomitean jäsenenä, sekä ollut pitkään Terran toimitusneuvoston jäsen. Virkkala on myös toimi-nut aktiivisesti kansainvälisessä tiedeyhteisössä erityisesti pohjoismaisissa verkostoissa, muun mu-assa Nordregion johtoryhmässä.Iivari Leiviskä -mitalin saanut Mäki on puoles-taan edistänyt ansiokkaasti maantieteen tieteenalan ja oppiaineen opetusta. Hän on toiminut pitkään keskeisessä roolissa yliopisto- ja koulumaantie-teen rajapinnalla, ja muun muassa osallistunut koulutuksen kehittämiseen Opetushallituksen ope-tussuunnitelmatyöryhmien jäsenenä sekä Yliop-pilastutkintolautakunnan jäsenenä ja maantieteen jaoksen puheenjohtajana. Lisäksi Mäki on osallis-tunut moniin kehittämishankkeisiin, esimerkiksi LUMA-Suomeen ja PaikkaOppiin. Mäki koordinoi Turun yliopistossa maantieteen opettajankoulutus-ta ja vastaa siihen liittyvästä yhteistyöstä opetta-jankoulutuslaitoksen, Normaalikoulun ja muiden yhteistyökoulujen kanssa. Lisäksi hän on toiminut keskushallinnon ja tiedekuntien toimielimissä ja työryhmissä sekä laitoshallinnossa. Mäki on valittu Turun yliopiston vuoden opettajaksi 2015. Hän on myös huolehtinut maantieteen näkyvyydestä Suo-men Maantieteellisen Seuran hallituksen jäsenenä sekä puheenjohtajana vuosina 2012–2014.SMS valitsi Maantieteen päivien yhteydessä myös vuoden parhaan pro gradu -työn. Palkinnon sai filosofian maisteri Claudia Bergroth Helsingin yliopistosta tutkielmallaan Uncovering populati-on dynamics using mobile phone data: The case of Helsinki Metropolitan Area. Voitokkaassa työs-sään Bergroth tarkasteli kolmen verkkopohjaisen matkapuhelinaineiston soveltuvuutta ihmisen si-jainnin kuvaajaksi. Hän muun muassa selvitti, mi-ten väestöjakauma vaihtelee pääkaupunkiseudulla keskimääräisen arkipäivän aikana ja miten dynaa-misia väestötietoja voi hyödyntää saavutettavuutta tutkittaessa. Työn tuloksena saatua 24 tunnin vä-estöaineistoa käytettiin pääkaupunkiseudun pulssin analysointiin ja ensimmäisen täysin dynaamisen saavutettavuusmallin toteuttamiseen tutkimusalu-eella. Bergroth osoitti, että matkapuhelinten tie-177Uutisia ja tiedonantoja – Nyheter och meddelandenTERRA 131: 3 2019donsiirto on luotettava kuvaaja ihmisten sijainnille ja että dynaamisten väestötietojen integroiminen saavutettavuustarkasteluun tarjoaa realistisempia tuloksia kuin staattinen väestöaineisto. Huolelli-sesti toteutettu ja yhteiskunnallisesti merkittäviä tuloksia paljastanut työ oli ensimmäinen matkapu-helinaineistoja väestön sijainnin analysointiin hyö-dyntävä tieteellinen tutkimus Suomesta. Bergroth toteutti pro gradu -työnsä Helsingin yliopiston Di-gital Geography Lab -tutkimusryhmässä professori Tuuli Toivosen, filosofian tohtori Olle Järvin ja filosofian tohtori Henrikki Tenkasen ohjauksessa.Ensi vuonna OuluunAiemmin Maantieteen päivät on järjestetty Vaasas-sa vuosina 2013, 2007 ja 2001. Päivien viimeisenä ohjelmanumerona viestikapula siirrettiin onnistu-neesti eteenpäin totuttua kaavaa noudattaen. Tule-vana syksynä matka käy uusilla teemoilla ja aiheilla kohti Oulua.MARIA MERISALO & ILKKA LUOTOSuomen Maantieteellinen Seura jakoi Maantieteen päivien iltajuhlilla palkintoja esimerkillisestä tutkimustyöstä ja ansiokkaasta toiminnasta maantieteen hyväksi. Iivari Leiviskä -mitali myönnettiin yliopistonlehtori Sanna Mä-elle (vas.) ja vuoden graduna palkittiin Claudia Bergrothin (oik.) tutkimus matkapuhelinaineistojen sijaintitiedon hyödyntämisestä.Versus-verkkojulkaisussa kuuluu opiskelijoiden ja tutkijoiden ääniSuomen Maantieteellisen Seuran, Alue- ja ympä-ristötutkimuksen seuran ja Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen seuran vuonna 2018 käyn-nistämä verkkojulkaisu Versus on vakiintunut osak-si alue-, maan- ja ympäristötieteen tutkimuspoh-jaista keskustelua. Toiminnan löydettyä uomansa sivustoa on ryhdytty kehittämään entistä yhteisöl-lisemmäksi ja rakenteiltaan kestävämmäksi. Erityi-siä painopisteitä ovat opiskelijoiden osallistumisen lisääminen ja ulkoisen rahoituksen merkityksen vähentäminen.

Maantieteen päivillä tarkasteltiin paikan voimaa

https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/10399/Osuva_Merisalo_Luoto_2019.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Maantieteen päivillä tarkasteltiin paikan voimaa

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Osuva