Tämä tutkielma käsittelee Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n kriisitiedottamista vuoden 2012 alkupuolelta vuoden 2013 alkuun. Kyseisenä ajanjaksona Talvivaara on joutunut moneen eri kriisitilanteeseen. Kriisin aikana organisaatiot pyrkivät yleensä viestimään tehostetusti median suuntaan, joka mielellään uutisoi kriiseistä. Tehostetun viestinnän tavoitteena on oman näkemyksen esilletuominen, julkisuushaittojen minimointi ja yleisön luottamuksen palauttaminen. Tämän tutkimuksen aineistona on Talvivaaran tarkasteltavana ajanjaksona julkaisemat lehdistö- ja pörssitiedotteet.
Tekstintutkimus perustuu perinteisesti tekstin lähilukuun ja tulkintaan. Tässä tutkimuksessa tarkastelen tekstien kielellisiä valintoja eri näkökulmista aineistossa esiintyviä frekventtejä piirteitä painottaen. Pääosa tutkimuksesta keskittyy tiedotteiden retoriikkaan ja argumentaatioon. Argumentaatiota tutkiessani olen hyödyntänyt argumentaatioanalyysia.
Tutkimuksen vertailuaineistoksi olen valinnut Helsingin Sanomien uutiset sähköisestä uutisarkistosta vastaavalta ajalta. Näistä varsinaiseen tarkasteluun olen poiminut sellaiset uutiset, joissa on selvästi hyödynnetty Talvivaaran lähettämiä lehdistö- ja pörssitiedotteita. Vertailun tarkoituksena on ollut selvittää, onko yksittäisellä, kriisitilanteeseen joutuneella organisaatiolla valtaa vaikuttaa valtakunnallisen median uutisoinnin sisältöihin ja näkökulmiin. Olen myös sivunnut yleisemmällä tasolla muita Helsingin Sanomissa kyseisenä ajankohtana julkaistuja Talvivaara-aiheisia uutisia, jotta voin hahmottaa laajempaa näkemystä siitä, millaista kuvaa uutisointi luo Talvivaarasta ja millaisia diskursseja puhetavat muodostavat uutisissa verrattuna tiedotteisiin.
Tutkielman lähtökohtana on systeemis-funktionaalisen kieliteorian näkemys kielestä funktionaalisena, seurauksia tuottavana. SF-kieliopin lisäksi tutkimuksen väljänä viitekehyksenä toimivat retoriikka ja kriittinen diskurssianalyysi. Retoriikassa korostuu argumentaation keskeisyys. Retoriikka ei siis ole vain "kaunopuheisuutta", vaan retoriikaksi käsitetään kaikki ne kielelliset keinot, joilla puhuja pyrkii vaikuttamaan yleisöönsä. Kriittisessä diskurssianalyysissa keskitytään paljastamaan valtaapitäviä diskursseja sekä niiden taustalla vaikuttavia ideologioita.
Tutkimustulosten mukaan Talvivaaran lehdistö- ja pörssitiedotteet ovat teemoiltaan, retoriikaltaan ja argumentaatioltaan melko yhteneviä. Tiedotteiden pääväitteet liittyvät enimmäkseen ympäristöön, turvallisuuteen, kaivosyhtiön hankkeiden kannattamiseen sekä kehitykseen kohti ekologista ja kannattavaa toimintaa. Talvivaara on onnistunut nostamaan tiedotteitaan uutisaiheiksi, mutta uutisen näkökulma on useimmiten erilainen kuin tiedotteessa. Uutiset eivät toista Talvivaaran viestimää kuvaa itsestään turvallisuudesta ja ympäristöstä huolehtivana sekä tulevaisuudessa kannattavaksi kehittyvänä kaivosalan yrityksenä
