Katse on yksi tärkeimmistä signaaleista, joilla ihminen viestii ryhmän ulkopuolelle sulkemista sekä sosiaalista hyväksyntää. Tässä väitöskirjassa tutkittiin, miten sosiaalinen hyljeksintä ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen osallistuminen (inkluusio) vaikuttavat toisen ihmisen katseeseen reagoimiseen (tutkimukset I-III). Tämän lisäksi kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin laajemmin, miten sosiaalinen hyljeksintä muuntaa sosiaalisen tiedon käsittelyä (tutkimus IV).
Tutkimuksen I tavoite oli selvittää, tehostaako suoran katseen näkeminen hyljeksinnän jälkeistä mielialan palautumista. Kahdessa kokeessa tälle hypoteesille ei löydetty tukea. Sosiaalisesti hyljeksityksi tulleilla tutkittavilla kokemus sosiaalisten perustarpeiden täyttymisestä palautui kahden mittauskerran välillä samalla tavalla riippumatta siitä, näkivätkö tutkittavat mittausten välissä videon kohti katsovista vai alaspäin katsovista kasvoista. Tutkimus II tarkasteli, miten hyljeksintä ja inkluusio verkossa tapahtuvassa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa vaikuttavat katsesuuntien arviointeihin. Tulokset osoittivat, että inkluusioryhmään ja ei-sosiaaliseen vertailuryhmään verrattuna hyljeksityksi tulleet tutkittavat arvioivat kapeammalle alueelle kohdistettujen katsesuuntien olevan suunnattu heihin. Tämän muutoksen toisten ihmisten katsesuuntien arvioinneissa tulkittiin liittyvän välttämismotivaatioon. Inkluusio- ja vertailuryhmien välillä ei ollut eroa katsesuuntien arvioinneissa. Tutkimus III testasi, hidastaako hyljeksintä tai inkluusio tarkkaavuuden irrottamista kohti katsovista kasvoista. Hypoteesien vastaisesti vain inkluusioryhmässä tarkkaavuuden irrottaminen oli hitaampaa kohti katsovista kasvoista alaspäin katsoviin kasvoihin verrattuna. Hyljeksintäryhmän ja ei-sosiaalisen vertailuryhmän välillä ei ollut eroa; molemmissa ryhmissä tarkkaavuuden siirtäminen pois kasvoista oli yhtä nopeaa riippumatta siitä, katsoivatko kasvot kohti vai alaspäin.
Tutkimuksen IV kirjallisuuskatsaus osoitti, että hyljeksinnän on havaittu muuntavan sosiaalisen tiedon käsittelyä monin tavoin. Hyljeksintä muuntaa sosiaalisesta tiedosta tehtyjä tulkintoja ja vaikuttaa siihen, miten tarkkaavuutta suunnataan erilaisiin sosiaalisiin ärsykkeisiin. Nämä vaikutukset voivat olla erilaisia riippuen tilannetekijöistä ja hyljeksityksi tulleen henkilön yksilöllisistä piirteistä. Hyljeksintä myös parantaa sosiaalisesti merkityksellisen tiedon muistamista ja jopa parantaa sosiaalisen tiedon varhaista käsittelyä, kuten lisää tarkkuutta kasvonilmeiden tunnistamisessa. Tutkimuskirjallisuudessa havaittiin kuitenkin useita merkittäviä aukkoja, kuten että alan tutkimuksessa ei oltu juurikaan tarkasteltu mekanismeja, jotka välittävät hyljeksinnän vaikutuksia sosiaalisen tiedon käsittelyyn. Näiden aukkojen paikkaamiseksi ehdotettiin jatkotutkimuksia.Eye gaze is one of the most important cues to convey social exclusion and social inclusion. In the present thesis, socially excluded and socially included individuals’ responses to others’ eye gaze were investigated in three empirical studies (Studies IIII). The empirical studies were complemented by a literature review taking a broader look into how exclusion modulates processing of social information more generally (Study IV).
The aim of Study I was to examine whether viewing direct gaze would ameliorate affective distress after exclusion. Two experiments found no evidence for this.
Socially excluded participants showed similar levels of recovery of basic social needs between two measurement stages regardless of whether they viewed a video of a person portraying direct or downward gaze between the stages. Study II investigated how exclusion and inclusion in an online interaction modulate gaze direction judgments. The results showed that, when compared to inclusion and non-social control groups, socially excluded participants judged a narrower range of gaze directions as being pointed at them, possibly reflecting avoidance motivation. No differences in gaze direction judgments between inclusion and non-social control groups were found. Study III tested whether exclusion or inclusion would delay disengagement of attention from faces portraying direct gaze. Contrary to the hypotheses, only the social inclusion group showed delayed disengagement from direct gaze faces, as compared to downward gaze faces. Social exclusion and nonsocial control groups responded similarly, showing no differences in disengagement of attention from faces portraying direct and downward gaze.
A literature review in Study IV revealed that exclusion modulates several social cognitive processes. Exclusion alters evaluation of social information and allocation of attention towards social stimuli. These changes may be different depending on various individual traits and situational factors. Exclusion also improves memory for socially relevant information and even enhances social information processing at early processing stages, such as enhancing facial expression recognition. Importantly, however, several important gaps in the literature were identified, such as that previous research had not paid close attention to investigating the mechanisms mediating the effects of exclusion on various cognitive functions involving processing of social information. Directions for future research were proposed
