Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää ammatillisen opinto-ohjaajan työnkuvaa ammatillisen koulutuksen reformiuudistuksen alkuvaiheessa. Lisäksi tavoitteena oli tutkia miten opintoohjauksen ydintehtävät painottuvat tällä hetkellä. Tutkimus pyrki havainnollistamaan ja tarjoamaan poikkileikkauksen ammatillisen opinto-ohjaajan työtä määrittävistä tekijöistä. Pro gradu -tutkielman aineistokerättiin sähköisesti suomalaisilta ammatillisen koulutuksen parissa työskenteleviltä opinto-ohjaajilta. Otos (n=87) muodostui Suomessa työskentelevistä ammatillisista opinto-ohjaajista, jotka ohjaavat työssään eriperustutkintojen (43), kaksoistutkintojen, ammattitutkintojen (65) sekä erikoisammattitutkintojen (56) opiskelijoita. Tutkimusaineisto kerättiin tätä tutkimusta varten laaditulla Likert – asteikollisella sähköisellä kyselylomakkeella elokuu- lokakuun 2018 aikana. Mittari rakentui taustatietoja, ammatillisen opintoohjaajan työnkuvaa ja työtehtäviä mittaavista osioista. Suomen opinto-ohjaajat ry:n jäsenistössä oli kyselyhetkellä ammatillisia opinto-ohjaajia 247. Kysely ei tavoittanut kaikkia heitä. Kyselyn vastausprosentti oli 76,32% suhteessa esikyselyyn vastanneiden joukkoon.
Aineisto analysoitiin SPSS 25.0 for Windows tilasto-ohjelmalla. Tutkimusjoukon kuvaamisessa käytettiin frekvenssijakaumia, prosentuaalisia osuuksia sekä keskilukuja. Ammatillisen opinto-ohjaajan työnkuvaa kuvaavista kysymyksistä muodostettiin 10 summamuuttujaa. Summamuuttujien muodostamisessa huomioitiin Cronbachin alfa-kerroin. Summamuuttujien sekä taustamuuttujien välisiä yhteyksiä testattiin Pearsonin korrelaatiokertoimen sekä ristiintaulukoinnin avulla. Koska aineiston normaalijakautuneisuutta ei voinut olettaa, taustamuuttujien yhteyksiä summamuuttujiin tarkasteltiin ei-parametrisillä testeillä: Khiin neliötestillä, Mann-Whitney U-testillä ja Kruskal Wallis H-testillä.
Ammatillisen opinto-ohjaajan työnkuva ja työtehtävät ovat erittäin laajat ja monipuoliset. Vaihtelua kuitenkin löytyy eri puolilla Suomea eri koulutusten järjestäjien kesken. Ohjattavat opiskelijat ovat hyvin
heterogeeninen ryhmä, iän, taustojen, sukupuolen, kulttuurin ja opiskelumuodon osalta. Ohjattavien opiskelijoiden määrä on kasvanut. Ammatillinen opinto-ohjaaja työskentelee päivittäin sekä oppilaitoksen sisäisten että ulkopuolisten verkostojen kanssa. Yhteistyöverkostot ovat todella laajoja. Jatkuva haku valintaprosesseineen ja henkilökohtaisten osaamisen kehittämissuunnitelmien laadinta työllistää ammatillisia opinto-ohjaajia suuresti. Ammatillinen opinto-ohjaaja perehdyttää, neuvoo, ohjaa ja opettaa opettajia ja muuta henkilöstöä opinto-ohjaukseen liittyvissä asioissa enemmän kuin aikaisemmin. Erilaisten ajantasaisten prosessikuvausten puuttuminen lisää epätietoisuutta siitä miten työtehtäviä tulee hoitaa ja kenen vastuulla tehtävät ovat.The purpose of this pro gradu thesis was to clarify the job description of vocational guidance counsellors at the beginning of the reform of vocational education. In addition, the aim was to examine how the main goals of guidance counselling are currently emphasized. The investigation aims at offering a cross-section of the factors defining the work of vocational guidance counsellors and at illustrating them by examples. The material was collected through an online survey of Finnish guidance counselors working in vocational education. The sample (n=87) consisted of vocational guidance counselors who were counseling students of various basic level degrees (43) , double degrees, further vocational qualifications (65) and specialist vocational qualifications (56). The material was collected between August and October 2018 through an online survey questionnaire employing the Likert scale and created specifically for this study. The instrument consisted of sections measuring background data, the job description of vocational guidance councellors, and the day-to-day tasks of vocational guidance counsellors. At the time of the survey, the Organization for Finnish Guidance Counsellors had 247 members. The survey did not reach them all, and the response rate was 76,32 % of the respondents of the preliminary survey.
The survey data was analyzed using SPSS 25.0 for Windows. Frequency distributions,percentage shares and measures of central tendency were used to describe the population. Ten sum variables were created from the questions related to the job description of the vocational guidance counsellors. The
Cronbach alpha coefficient was considered when formulating the sum variables. The relations between the sum variables and the underlying variables were tested with the Pearson coefficient and cross-tabulation. Because a normal distribution of the data could not be assumed, the connections of the underlying variables and the sum variables were examined with non-parametric tests: the chi-square test, the Mann-Whitney Utest and the Kruskal Wallis H-test.
The job description and tasks of the vocational guidance counsellor are extremely broad and versatile. However, they seem to vary between parts of Finland and between different educational establishments. The students form a group that is heteronogenous in terms of age, backgound, gender, culture and methods of study. The number of students in need of counselling has also increased. The vocational guidance counsellor interacts daily with extensive inter-institutional and extra-institutional co-operative networks. The continous admission process and the related selection processes, as well as the creation of personal competence development plans for the students, keep the guidance counsellors very busy. The guidance counsellor also needs to orient and guide the teachers and other staff members in matters related to guidance counselling more than in the past. The lack of up-to-date process descriptions increased the respondents' uncertainty about how to do their work and about who is responsible for the tasks
