Työn tarkoituksena oli selvittää, miten ympäristökemiaa käsitellään lukion kemian oppikirjasarjoissa, miten oppikirjasarjat palvelevat ylioppilaskirjoituksiin valmistautumista ja miten oppikirjasarjoja tulisi kehittää.
Työssä perehdyttiin Lukion opetussuunnitelman perusteisiin 2003 ja luonnokseen Lukion opetussuunnitelman perusteista 2016. Opetussuunnitelman perusteista keskityttiin etsimään ympäristökemiaan liittyviä määräyksiä. Lukion opetussuunnitelman perusteiden antamien suuntaviivojen perusteella määriteltiin kuusi ympäristökemian aihepiiriä (kestävä kehitys, alkuaineiden kierto, energiantuotanto, veden kemia, ilmakehän kemia sekä ympäristön pilaantuminen ja ympäristönsuojelu), joihin tutkimuksessa keskityttiin.
Tutkimus toteutettiin käymällä läpi neljä lukion kemian oppikirjasarjaa: Kemisti, Mooli, Neon ja Reaktio sekä lisäksi ylioppilastutkintokysymykset vuosilta 2008 – 2014. Valittujen ympäristökemian aihepiirien esiintymistä lukion kemian oppikirjasarjoissa tutkittiin selvittämällä oppikirjakohtaisesti kunkin ympäristökemian aihepiirin teoriaan käytetty rivimäärä, aihepiiriin liittyvien tehtävien lukumäärä, esimerkkien lukumäärä, demonstraatioiden ja laboratoriotöiden lukumäärä sekä aihepiiriin liittyvien kuvien ja taulukoiden lukumäärä. Ylioppilastutkintokysymysten osalta tutkittiin sitä, kuinka monta kysymystä vuosina 2008 - 2014 kuhunkin määriteltyyn ympäristökemian aihepiiriin liittyi.
Oppikirjasarjojen sisältöä ja ylioppilastutkintokysymyksiä tarkastelemalla arvioitiin ympäristökemian esiintymistä oppikirjoissa ja oppikirjojen kehittämistarpeita. Saatujen tulosten perusteella laadittiin kehittämisehdotuksia, joita voidaan käyttää lukion kemian oppikirjasarjojen päivittämisessä.
Jotta lukion kemian oppikirjat vastaisivat mahdollisimman hyvin opetussuunnitelman perusteiden ja ylioppilastutkinnon vaatimuksiin, oppikirjoja päivitettäessä tulisi kiinnittää huomiota seuraavien aihepiirien esiintymiseen oppikirjoissa: fossiilisten polttoaineiden synty, kasvihuoneilmiö, ilmastonmuutos, kestävä kehitys, energian säästäminen, ympäristövaikutusten arviointi, rehevöityminen, vedenkäsittely (talousvesi ja jätevesi), veden hydrologinen kierto ja alkuaineiden kierto
