„Sehr schön, weil man eine fremde Sprache lernt!“ : ein Modell für deutsche Sprachduschen in der vorschulischen Erziehung und Erfahrungen der Kinder und der Mitarbeiter von ihnen

Abstract

Suomessa panostetaan tällä hetkellä kieltenopetuksen varhentamiseen. Varhentamisella viitataan toimintaan, joka aikaistaa vieraan kielen opetuksen aloitusta nykyisestä 9-vuoden iästä. Varhaiskasvatussuunnitelmassakin suositellaan kielirikasteista toimintaa jo pienille lapsille. Kielisuihkut ovat osa kielirikasteista varhaiskasvatusta. Kielisuihkun aikana lapsi tutustuu vieraaseen kieleen leikkien, toiminnan ja laulujen avulla. ”Kieliä kehiin!” on Tamperelainen hanke, jonka nimissä kielisuihkuttelijat kiertävät eri päiväkodeissa ja esikouluissa. Varhaisessa lapsuudessa aloitettu kielikasvatus hyödyntää lapsen luontaista oppimisinnokkuutta ja iän tarjoamaa herkkyyskautta. Kielisuihkuille on olemassa hyvin vähän valmiita malleja, joten yksi tämän työn ta-voitteista oli tuottaa valmis saksan kielen kielisuihkumalli 5-6-vuotiaille. Mallin mukainen kielisuihku kestää 45 minuuttia ja tässä työssä esitellään kaksi eri sisältöistä mallia, jotka toimivat toisiaan täydentävinä. Kielisuihkumallin luomisen lisäksi tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onnistuvatko saksan kielen kielisuihkut innostamaan lapsia saksan kieleen ja minkälaiset työtavat kielisuihkuissa ovat mielekkäimpiä. Aihetta tutkittiin kahdesta näkökulmasta: lasten ja päiväkodin henkilökunnan. Tutkimuksen puitteissa toteutettiin kaksi sisällöllisesti erilaista saksan kielisuihkua kolmessa eri tamperelaisessa päiväkodissa tammi- ja helmikuussa vuonna 2018. Tutkimuksen aineistona toimivat haastattelut 8 lapsen kanssa. Lapset olivat eri päiväkodeista ja heitä haastateltiin ennen kielisuihkuja, ensimmäisen kielisuihkun jälkeen sekä toisen kielisuihkun jälkeen. Haastattelut lasten kanssa osoittivat, että lapset ovat erittäin innokkaita oppimaan uusia kieliä, he viihtyvät kielisuihkuissa ja että suurin osa lapsista olisi halunnut oppia lisää saksaa. Henkilökunnan kokemuksia kyseltiin kyselylomakkeella, johon vastasi kaksi päiväkotia kolmesta, ja myös heidän kokemukset kielisuihkuista olivat positiivisia; heidän mielestään käytetyt työtavat olivat onnistuneita ja monipuolisia ja lapset olivat myös kielisuihkujen jälkeen innoissaan saksan kielestä. Lisäksi tulokset osoittivat, että henkilökunnan puolesta kielisuihkuja voisi olla vieläkin enemmän. Tutkimukseni perusteella voikin päätellä, että ainakin Tampereella halukkuutta ja innokkuutta kielisuihkuihin on runsaasti, ja kielisuihkujen asema osana kielikasvatusta on vakiintumassa