"Ei tää oo mikään komponenttitehas" : teorialähtöinen sisällönanalyysi päihdehuollon sosiaalityön laadun ja vaikuttavuuden käsitteistä, selonteon vaateista ja sen toteuttamisen haasteista

Abstract

Julkisten palveluiden on nähty olevan tilanteessa, jossa niiden täytyy yhä enemmän todistella olevansa tuloksellisia. On lisäksi puhuttu palveluiden laadusta ja vaikuttavuudesta. Sosiaalityön tutkimuksessa puhutaan tilivelvollisuudesta tai selontekovelvollisuudesta (accountability). Tämä ei ole myöskään jäänyt puheen tasolle, sillä menneet vuosikymmenet ovat nähneet mittavan määrän erilaisia julkissektorin reformeja niin globaalisti kuin kotimaassakin. On jopa puhuttu ”vaikuttavuusyhteiskunnassa” elämisestä, missä ollaan kiinnostuneita erilaisen politiikkatoimien ja interventioiden seurauksista ja arvioinnista. Sosiaalityö ei ole ollut tästä keskustelusta osattomana. Julkisten palveluiden laatu ja vaikuttavuus ovat kuitenkin sekä käsitteinä että arvioinnin ja mittaamisen kohteina ongelmallisia: esimerkiksi niiden sisällöstä on epäselvyyttä ja niihin liittyy erilaisia arvostuksia riippuen, kuka on arvioitsija. Lisäksi, vaikka käsitteistä vallitsisi yksimielisyys, tulee ongelmaksi niiden raportointi ulkopuolisille tahoille esimerkiksi julkispalveluiden luonteen johdosta. Tässä tutkielmassa on haluttu ensinnäkin selvittää niitä tekijöitä, jotka ovat muun muassa sosiaalityön laatu- ja vaikuttavuusvaateiden takana sekä selventää mitä näillä käsitteillä (laadulla ja vaikuttavuudella) tarkoitetaan. Kolmas tutkimuksen tavoite on jäsentää laadun ja vaikuttavuuden mittaamisen sekä arvioinnin haasteita. Tutkielma lähestyy näitä kysymyksiä teoreettisesti, etsien kirjallisuudesta mahdollisia vastauksia. Tämän jälkeen teoriaa on peilattu empiriaan, joka koostuu päihdehuollon parissa toimivien sosiaalityöntekijöiden haastatteluista. Aineisto on analysoitu käyttäen teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Teoria ja aineisto ovat pitkälti yhtenevät. Selontekovaateiden taustalla voidaan nähdä lukuisia tekijöitä, kuten sosiaalityön profession omat pyrkimykset laadukkaaseen ja muutosta aikaansaavaan toimintaan, hallinnon selontekovaateet, uudeksi julkisjohtamiseksi (NPM) kutsutun johtamisopin vaikutukset sekä akateemisen tutkimuksen ja näyttöön perustuvan käytännön vaatimukset. Laadun ja vaikuttavuuden käsitteet jäsentyvät teorian ja empirian kautta hallittavaksi kokonaisuudeksi, jossa laadulla tarkoitetaan teknisiä seikkoja, hyvää arviointia, juridiikan ja hallinnon osaamista, hyvää työntekijän ja asiakkaan vuorovaikutusta, moniammatillisuutta ja verkostotyötä, asiakasosallisuutta sekä sosiaalityön näkökulman esiintuomista ongelmien ratkomisessa. Vaikuttavuus määrittyy luontevasti tavoitteiden saavuttamisena, ja nämä tavoitteet ovat moninaiset ja usein samanaikaiset monilla eri tasoilla. Mitä tulee selontekovelvollisuuden haasteisiin, voidaan tunnistaa ensinnäkin sosiaalityön luonteesta johtuvia ongelmia. Sosiaalityötä vaivaa esimerkiksi tavoitemoninaisuus sekä usein myös niiden ristiriitaisuus. Vaikutusten arvioinnissa arvioinnin aikajänne sekä klassinen kausaliteetin ongelma tuottavat päänvaivaa. Toisaalta ongelmia on käytetyissä mittareissa, jotka eivät sovellu kovinkaan kummoisesti erityisesti vaikutusten todentamiseen. Kolmanneksi, materiaalisten resurssien puute tai työn organisoinnin ongelmat sekä mittaamisen ja arvioinnin vähäinen esilläolo koulutuksessa ja työelämässä voivat vaikeuttaa arviointia. Muita esiin nousseita haasteita ovat sosiaalityön ja muiden ammattiryhmien vuorovaikutuksen puute, sidosryhmien (toimijoiden) puute, poliittinen haluttomuus tiettyjen asiakasryhmien osalta, osaoptimointi sekä tietojärjestelmiin liittyvät ongelmat. ABSTRACT Theory-based content analysis: concepts of quality and effectiveness of social work in the field of substance abuse services, accountability and it’s challenges Demands for higher performance have been directed towards public services. The quality and effectiveness of these services has also been a subject of public and academic discourse. In the field of social sciences and social work research, the concept of accountability is used to describe these demands. This development has materialized over the last decades through waves of public sector reforms in a multitude of countries around the world, including Finland. Some even say we live in an ”outcome-oriented society”, where all the more attention is directed towards the effects of different social interventions and policies. Social work as a public service has naturally been a part of this process. Concepts such as quality and effectiveness in the context of public services like social work are, however, vague by nature. There are differing opinions about their contents and these opinions are usually accompanied by biased value judgements. Even if the concepts were not contested, there are also difficulties in their measurement and evaluation due to the problematic nature of the public services themselves. Firstly, this thesis attempts to locate the factors that drive the accountability of public services. Secondly, there follows an examination of the meaning of the concepts of quality and effectiveness in social work. Thirdly, the problems and challenges of measurement and evaluation are mapped out. The thesis starts by a theoretical investigation of the topics. Then, the theory framework is compared to empirical data, which concists of interviews of social workers in the field of substance abuse services. The data is analysed by means of a theory-based content analysis. The theory and the data seem consistent in general. Efforts in the field of social work, administrative demands, the effects of New Public Management (NPM), academic research and Evidence-Based practice (EPB) seem to constitute the broad basis of accountability. Concepts of quality and effectiveness of social work are specified using the theory and data: quality means technical matters, good evaluation, legislative and administrative competence, good relationship between worker and client, multidisciplinary orientation, client involvement, and the presence of the perspective of social work in the problem solving process. Effectiveness is defined as the degree to which goals are accomplished. These goals are multiple and usually pursued at many different levels simultaneously. The challenges faced while carrying out the accountability process stem first of all from the nature of social work itself. This includes, for example, the fact that the sheer number of differering and often competing goals is a problem in and of itself. Evaluationwise, the timespan necessary for the effects of social work to take place creates some difficulties and thus the classical problem of causality also arises. On the other hand, even if these problems were solved, there remains the question of indicators, that are, at least at the time, insufficient or inadequate. A third broad category of problems and challenges relates to insufficient material resources, working arrangements and a lack of training in the measurement and evaluation of social work in education and work-life. The thesis also points out that the absence of dialogue across disciplines, a lack of stakeholders, political reluctance towards certain groups, suboptimization and issues with information systems may create additional problems