Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää taustatekijät, lähtökohdat ja perusteet parhaillaan käynnissä olevalle ammatillisen koulutuksen reformille. Tutkimuksessa tarkasteltiin historiallisten koulutuspoliittisten tapahtumien vaikutusta reformin muotoutumiseen. Käynnistynyt uudistus tulee muokkaamaan toisen asteen ammatillista koulutusta radikaalisti. Tutkimuksen kohteena oli Suomen koulutuspolitiikka ja tutkimusaineisto koostui julkisista asiakirjoista, muun muassa Euroopan Unionin koulutuspoliittisista suosituksista, kansallisista hallitusohjelmista, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelmista, opetussuunnitelmista ja opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankemateriaalista. Tutkimuksen teoreettisessa osassa käsitellään työhön, koulutukseen, ammattiin ja ammattitaitoon liittyviä käsitteitä. Lisäksi osiossa tarkastellaan koulutuspoliittisia suosituksia ja päätöksiä ja niiden kulkeutumista Euroopan Unionista kansallisiksi tavoitteiksi. Tutkimusmenetelmänä oli tapaustutkimus, koska ammatillisen koulutuksen reformi tutkimuskohteena on selkeä tapaus. Tutkimuksen aineiston analysoinnissa käytettiin soveltuvin osin kehittävän työntutkimuksen perusteita ja menetelmiä. Analysoinnissa käytetyt menetelmät olivat historiallinen analyysi, toimintajärjestelmämalli ja toimintajärjestelmän ristiriidat. Historiallisten kuvausten avulla kuvattiin dokumenttien pohjalta sellaisia käännekohtia, jotka olivat vaikuttaneet ratkaisevasti kehityksen kulkuun. Muutosten, häiriöiden ja poikkeamien yhteydessä koulutusta ohjaavien tahojen toimintajärjestelmien välille syntyy mahdollista ristiriitaa, näitä on tutkimuksen yhteydessä pyritty kuvaamaan. Tehty tapaustutkimus on ajankohtainen ja tarpeellinen kuvaus ammatillisen koulutuksen nykytilasta, tuoden uutta näkökulmaa, syvyyttä ja ymmärrystä käynnissä olevalle ammatilliselle reformille. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on kouluttaa ammattilaisia työhön, mikä ei reformin myötä muutu, mutta ammatillisen osaamisen hankintatapa muuttaa muotoaan. Tutkimus osoittaa sen, että koulutusuudistusten vaikutukset ympäröiviin tahoihin ovat merkittävät. Tutkimuksessa korostuu, että työelämällä on ollut vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa reformin tavoitteisiin ja sisältöihin
