Yksityisyyden rajoja piirretään paraikaa uudelleen niin lainsäädännössä, liiketoiminnassa kuin käyttäjien arjessakin. Joidenkin tutkijoiden mukaan elämme notkean valvonnan aikaa. Olemme vaihtaneet yksityisyytemme digitaalisiin sovelluksiin, jotka valvovat meitä, rekisteröivät tekomme ja ajatuksemme ja joiden toimintaan emme voi juurikaan vaikuttaa.
Tässä raportissa tarkastellaan sitä, mitä yksityisyydelle on tapahtumassa verkkoaikana ja erityisesti, millaisia käsityksiä yksityisyydestä on löydettävissä sekä asiantuntijapuheesta että kansalaisille suunnatusta mielipidetutkimuksesta.Tutkimuksemme keskeinen löydös on, että Suomessa asiantuntijoiden parissa on perustavanlaatuisia erimielisyyksiä yksityisyyden merkityksestä. Argumentit näyttävät palautuvan kolmeen perusteemaan. Osa asiantuntijapuheesta korostaa yksityisyyden merkitystä perusoikeutena, osa viranomaisten valvontaoikeuksien lisäämistä kansallisen turvallisuuden takaamiseksi ja osa korkean yksityisyydensuojan tuomaa etua liiketoiminnalle.
Onko yksityisyys sitten käynyt tarpeettomaksi niin kuin Facebookin perustaja Mark Zuckerberg väitti vuosia sitten? Kysyimme, mitä mieltä suomalaiset ovat yksityisyyden merkityksestä verkossa.Tulokset osoittivat ihmisten olevan huolissaan siitä, mitä heistä kerätylle tiedoille tapahtuu. He haluaisivat myös kontrolloida tarkemmin sitä, mihin heidän henkilötietojaan käytetään.Samaan aikaan moni koki, että digitaalisten palvelujen käyttäjän on pakko suostua tiedon keruuseen. Ja vaikka nuoret näyttävät sopeutuneen paremmin verkossa tapahtuvaan tiedon keräämiseen, myös he pohtivat entistä tarkemmin yksityisyytensä rajoja ja sitä, mitä he julkaisevat. Yksityisyydellä näyttäisi siis olevan yhä merkitystä suomalaisille verkon käyttäjille.
Kansalaisten yksityisyyden suojalla on edelleen myös suurta yhteiskunnallista merkitystä, sillä se on keskeinen edellytys muun muassa sanan- ja mielipiteenvapaudelle. Siksi yksityisyyden suojaan ja sen toteutumiseen on syytä edelleen kiinnittää huomiota. Raportin lopussa ehdotetaan toimia yksityisyydensuojan ylläpitämiseksi verkkoympäristössä. Tarvitaan lisää mediakasvatusta ja valistusta, helpommin ymmärrettäviä käyttöehtoja, yksityisyyden suojaa kunnioittavia verkkopalveluita sekä selkeämpää lainsäädäntöä.
Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopistossa, Viestinnän, median ja teatterin yksikön COMET-tutkimuskeskuksessa.Tutkimuksen rahoitti Helsingin Sanomain Säätiö
