Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on aikuissosiaalityön pitkäaikaistyöttömien asiakkaiden kanssa toteutettu aktivointi ja sen vaikuttavuus. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella työllistymiseen tukemisen ja aktivoinnin vaikuttavuutta asiakkaiden kokemana ja asiakkaiden kokemusten perusteella ottaa kantaa aktivoinnin arvioitavuuteen. Aktivoinnin toimeenpanon arvioitavuuden pohtiminen on olennaista yhteiskunnallisia palveluita kohtaan osoitettavien vaikuttavuusodotusten kannalta: palveluiden odotetaan olevan vaikuttavia yksilöiden ja yhteiskunnan kannalta ja vaikuttavuutta on pystyttävä arvioimaan, jotta palveluita pystytään kehittämään. Arvioitavuusanalyysi pyrkii tarkastelemaan niitä lähtökohtia, joiden perusteella jotakin ilmiötä, toimenpidettä tai käytäntöä pystytään tarkoituksenmukaisesti arvioimaan.
Tutkimuksen tieteenfilosofinen orientaatio on fenomenologinen, minkä perusteella tutkimuksen keskiössä ovat asiakkaat ja heidän kokemuksensa sekä tietonsa tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu pitkäaikaistyöttömien asiakkaiden haastatteluista (9kpl). Myös aineiston analyysi on toteutettu fenomenologisten periaatteiden mukaisesti siten, että tavoitteena on ollut edetä erityisestä tiedosta yleiseen. Analyysimenetelmänä on käytetty dialogista tematisointia.
Asiakkaiden kokemusten perusteella aikuissosiaalityössä itsessään on vähänlaisesti käytettävissä keinoja, joilla asiakkaita pystytään tukemaan työllistymisessä. Työllistymisen tukeminen ja aktivointi mielletään ensisijaisesti TE-keskuksen tehtäväksi. Asiakkaiden mukaan työllistymisen tiellä on lisäksi useita järjestelmälähtöisiä tekijöitä, joihin aikuissosiaalityön keinoilla ei voida suoraan vaikuttaa, kuten erilaiset kannustinloukut. Asiakkaat kokevat myös olevansa kelpaamattomia työmarkkinoille esimerkiksi työttömyyden pitkittymisen vuoksi.
Asiakkaiden aktivointia koskevien kokemusten perusteella aktivoinnin toimeenpanon arvioitavuutta hankaloittaa aktivointia koskevien tavoitteiden epäselvyys sekä aktivoinnin toimeenpanossa nähtävät epätarkoituksenmukaisuudet. Olennaisin ongelma aktivoinnin arvioinnissa on havainto aktivoinnin käsitteellistämiseen ja mitattavuuteen liittyvistä epäselvyyksistä asiakkaiden keskuudessa: miten voidaan arvioida sellaista toimintaa, jonka sisällöstä ei olla yhtä mieltä? Aktivoinnin arvioitavuusanalyysin perusteella aktivoinnin toimeenpanoa on tarkasteltava kriittisesti palvelutoimijoiden työnjaon sekä aktivoinnin tavoitteenasettelun näkökulmasta ennen kuin tarkoituksenmukaista arviointia aktivoinnin vaikuttavuudesta voidaan tehdä
