Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan satiirisen ivan kohteita Jari Tervon romaanissa Koljatti. Romaani sijoittuu suomalaisen politiikan maailmaan, ja teoksen päähenkilönä on entistä pääministeriä Matti Vanhasta muistuttava Pekka Lahnanen. Suurin osa muista henkilöistä esiintyy romaanissa oikeilla nimillään, jotka viittaavat Matti Vanhasen toiseen hallituskauteen (2007–2010).
Tutkielmassa perehdytään romaanissa ilmenevään mediasatiiriin ja romaanin sisäisen maailman skandaaleihin. Lisäksi tarkastellaan romaanin vastaanotossa syntynyttä kohua. Tutkielman teoreettisia viitekehyksiä ovat satiirin lajiteoria, mediatutkimus ja kertomuksen teoriat.
Satiiri on referentiaalinen kirjallisuuden laji tai moodi, joka kantaa mukanaan lajin traditioita. Satiirin keskeinen ominaisuus on yhteiskunnan valta-asetelmia kohtaan ilmenevä kriittinen asenne. Lajin kriittisyys vallanpitäjiä kohtaan ilmenee etenkin pisteliäänä ivan ja ironian keinoin. Satiirin lajipiirteiden ja -määritelmien tarkastelu on tutkielmassa tärkeää etenkin henkilöhahmon analyysissa ja satiirin ivan kohteiden tulkinnan kannalta.
Tutkielmassa tarkastellaan päähenkilö Pekka Lahnasta satiirisena henkilöhahmona ja perehdytään päähenkilön ja median väliseen vastakkainasetteluun, jossa mediaskandaaleilla on romaanin eetoksen kannalta merkittävä asema. Lahnasen intertekstien ja kerronnan tasojen analyysissa esitetään, miten menippolaisen satiirin traditio ilmenee romaanissa.
Tutkimusaineistona on Koljatti-romaanin lisäksi lehtiotsikoita, -artikkeleita ja kirjallisuuskritiikkejä, jotka koskevat romaania, sen henkilöhahmoja tai kirjailija Tervoa. Lehtikirjoitukset on julkaistu pääasiassa syksyn 2009 aikana. Romaanin julkaisua seurannutta kohukirjoittelua tarkastelemalla tutkielmassa selvitetään kohun syitä ja skandaalikirjoittelun pyrkimyksiä.
Kaunokirjallisilla satiireilla ja skandaalikirjoittelulla voidaan osoittaa olevan temaattisia yhtäläisyyksiä. Satiirit tuovat esiin valta-asetelmia ja kritisoivat niitä. Kohdeteoksessa kohut valottavat vallanpitäjien, etenkin median, moraalinrikkomuksia ja paljastavat näin romaanin sisäisen maailman valtarakenteita. Nykykirjallisuudessa ilmenevä mediasatiiri kertoo valta-asetelmien muutoksesta. Media on asettunut vakaasti yhteiskunnan neljänneksi valtiomahdiksi
