Tutkielman tarkoituksena on selvittää Tampereen kaupungin sosiaaliasemilla lähiesimiesasemassa
työskentelevien johtavien sosiaalityöntekijöiden subjektiivisia kokemuksia tilaaja-tuottajamallin
alkuvaiheen vaikutuksista heidän omaan työhönsä. Tutkimusta taustoittaa ajatus siitä, että tilaaja-tuottajamalli on osa New Public Management-oppia, jonka tarkoituksena on julkisen sektorin
toiminnan tehostaminen, ja se on samalla vaikuttanut sosiaalityön käytäntöihin, retoriikkaan ja toiminnan luonteeseen. Olen kiinnostunut siitä, miten johtavat sosiaalityöntekijät ovat kokeneet nuo
vaikutukset omassa työssään, erityisesti organisatorisen selontekovelvollisuuden kannalta, joka tarkoittaa lähiesimiesten organisaation budjettikontrolliin perustuvaa tarvetta valvoa ja mitata
työntekijöiden työsuorituksia. Toinen tutkimusta taustoittava ajatus on se, että taloudellista tehokkuutta painottava New Public Management on lähtökohtaisesti ristiriidassa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoa sosiaalityön lähtökohtina pitävän sosiaalityön ammattieettisten periaatteiden kanssa. Tähän liittyen tutkin sitä, miten johtavat sosiaalityöntekijät ovat kokeneet
eettisiä ristiriitoja työssään. Viimeisenä kysymyksenä tutkin sitä, miten johtavat sosiaalityöntekijät kokevat tilaaja-tuottaja –toimintatapaan liittyvät uhat ja mahdollisuudet sosiaalityötä ajatellen.
Lähestymistapani tutkimukseen on laadullinen. Tutkimusaineistoni koostuu viiden johtavan
sosiaalityöntekijän haastatteluista. Aineistonkeruutapana on toiminut puolistrukturoitu
teemahaastattelu, ja aineiston analysointiin olen käyttänyt temaattista analyysiä.
Tutkimustulosten mukaan johtavien sosiaalityöntekijöiden kokemus oli, että tilaaja-tuottaja -
uudistus tapahtui hallinnon uudelleen organisoinnin ehdoilla. Lähiesimiehet ja työntekijät kokivat
epäselväksi, mitä uudistus tarkoittaa heidän työnsä kannalta. Johtavien sosiaalityöntekijöiden
kokemuksen mukaan hallinnolliset tehtävät olivat lisääntyneet heidän työssään ja mahdollisuudet
toimia asiakastyön lähiesimiehinä olivat kaventuneet. Lisäksi lähiesimiesten kokemusten mukaan
heidän roolissaan oli korostunut suoritteiden ja kustannusten seuranta ja niiden raportointi, eli
organisatorinen selontekovelvollisuus, mikä näkyi myös siinä, että heidän kokemustensa mukaan
rahasta (mihin on varaa / mihin ei) puhuttiin enemmän kuin ennen. Ristiriitana lähiesimiehet olivat
kokeneet velvoitteen pystyä tuottamaan yksiköissään ammattieettisesti vastuullista sosiaalityötä
niukennetuilla resursseilla. Tilaaja-tuottajamallin uhkana koettiin toiminnan kehittäminen sellaiseen
suuntaan, että asiakasnäkökulma jäisi hallinnollisten ja liiketaloudellisten hyötynäkökulmien
varjoon. Toisaalta mahdollisuudeksi koettiin sosiaalityön ammatillisen arvostuksen parantaminen
tilaaja-tuottajamallin mahdollistavan uudenlaisen ajattelun kautta.
Senior Social Workers’ Experiences on Effects of the Early Stage in Purchaser-Provider Model
The purpose of this thesis is to study senior social workers’, who work as immediate supervisors at
the social service offices in the city of Tampere, subjective experiences on the effects that the early stage of purchaser-provider model has had on their work. The assumption behind the thesis is that
purchaser-provider model is a part of New Public Management, purpose of which is to improve the
efficiency of the public sector services, and which at the same time has effect on the practices,
rethoric and nature of social work. I’m interested in how senior social workers have experienced
those impacts on their own work, especially regarding organizational accountability, which refers to
immediate supervisors’ need to measure and monitor employees’ work performances under
organizational budget control. Another assumption behind the thesis is that economical effiency that
New Public Management emphasizes, in principle, contradicts with code of ethics in social work
that value social justice and human dignity as a starting point for practice. Therefore I study how
senior social workers have experienced ethical dillemas in their work. Finally I examine how senior
social workers experience threats and possibilites of purchaser provider model regarding social
work.
My approach to this thesis is qualitative. My data consists of five interviews made with senior
social workers. Data collection is done by thematic interviews, and for the analysis I have used the
method of thematic analysis.
The results show that the senior social workers’ experience was that the purchaser provider reform
was done for the benefit of the newly organized management. Immediate supervisors and
employees found it ambiguous what the reform means in practice regarding their own work. The
senior social workers’ experience was that administrative tasks had increased in their work thus
their possibilities to work as immediate supervisors in practical social work had diminished. In
addition their experience was that their role in supervision and reporting performances, in other
words, organizational accountability had increased, which was also evident in the fact that
according to their experience the subject of money (what can / can not be produced) was brought up
in discussion more often than before the reform. As contradiction they had experienced the
requirements to be able to produce ethically responsible social work with scarce resources. As a
threat of purchaser provider model regarding to development of social work they experienced the
possibility of managerial and economic perspectives overshadowing clients needs. On the contrary,
purchaser provider model was also experienced as the possibility to improve social works
occupational appreciation via new wave of thinking that it enables
