Om bruket av ordet så i nusvensk skönlitteratur och nusvensk sakprosa

Abstract

Så-sana on monimerkityksellinen ja voi toimia useassa eri sanaluokassa. Siksi så:n yhteydessä voidaan puhua homonymiasta eli eri sanoista. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan så:n käyttöä kahdessa genreessä, asiaproosassa ja kaunokirjallisuudessa. Lähtökohtana on kuvailla så:n esiintymistä sanaluokittain ja verrata tapausten käyttöä neljän asiaproosateoksen ja neljän kaunokirjallisen teoksen välillä. Tutkimusmateriaali on kerätty seuraavista kaunokirjallisista romaaneista: Antti, Gerda, Ett ögonblick i sänder, Ekman, Kerstin, Häxringarna, Jersild, P. C., Babels hus ja Tunström Göran, Juloratoriet ja seuraavista asiaproosakirjoista: Norén-Björn, Eva, Förskolepedagogik i praktiken, Svensson, Roland, Offentlig socialisation, Swedner, Harald, Socialt arbete ja Winfridsson Gudrun, Vi lever i ett invandrarland. Tutkimuksessa käytetyt kirjat edustavat nykyruotsia, ja ne on kirjoitettu vuosina 1974-1983. Näiden kahden genreen valinnan taustalla on löytää yhteys kahden oletettavasti puhe- ja kirjakielisyysasteeltaan eri tasoilla olevan genreen ja så-sanan puhekielisyyden välillä. Tutkimusten mukaan så esiintyy eniten adverbina. Vastaavaan tulokseen on päästy myös tässä tutkimuksessa: kaunokirjallisissa teksteissä så esiintyy kaikista så-tapauksista adverbinä n. 80 prosenttia ja asiaproosassa n. 85 prosenttia. Adverbina så voi ilmaista astetta, tapaa tai aikaa, toimia merkityksettömänä muotosanana tai ilmaista yhteenvetoa tai seurauabelsta. Painollinen så-adverbi voi viitata joko menneeseen tai tulevaan aikaan. Painoton så-adverbi voi toimia modifoivana tai aloittaa jälkilauseen. Så voi toimia myös alistuskonjunktiona ja rinnastuskonjunktiona. Lisäksi så esiintyy pronomininä, interjektiona sekä enemmän tai vähemmän kiinteissä sanaliitoissa. Yhteenvetoa ilmaiseva så-adverbi, ns. så-konstruktio on liitetty puhekielisyyteen eikä sitä yleisesti ole hyväksytty huolelliseen kirjakieliseen ilmaukseen. Viime vuosikymmeninä puhekielen ilmauksia on kuitenkin yhä enemmän hyväksytty kirjallisiin teksteihin ja näin on käynyt myös så:lle ja erityisesti så-konstruktiolle. Asiasanatgenre, sakprosa, skönlitteratur, ordklass, talspråklighet, skriftspråklighe