Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella työn vaatimusten (työn aikapaineiden, päätöksenteon vaatimusten, vastuullisuuden ja työn epävarmuuden), työholismin ja työuupumuksen välisiä yhteyksiä. Lisäksi tutkittiin, muuntaako työholismi työn vaatimusten yhteyttä työuupumukseen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin työn vaatimusten ja voimavarojen mallia (Job Demands-Resources, JD-R model), joka olettaa työn vaatimusten johtavan energian ehtymisen polun mukaisesti työuupumukseen. Työholismin yhteyksiä työn vaatimuksiin ja työuupumukseen tarkasteltiin soveltaen ns. alttius-reaktiivisuusmallia. Mallin mukaisesti työholismin oletettiin vaikuttavan a) alttiuteen eli siihen, miten työn vaatimukset koetaan ja b) reaktiivisuuteen eli työholismin oletettiin muuntavan - vahvistavan - työn vaatimusten yhteyttä hyvinvointiin.
Tutkimus perustuu kyselyaineistoon, johon vastasi 527 työntekijää viidestä eri organisaatiosta. Kyselyyn vastanneista naisia oli 53 % ja miehiä 47 %. Vastanneiden keski-ikä oli 42,2 vuotta. Kyselyyn vastanneista 60 %:lla oli vähintään ylempi korkeakoulu-tutkinto. Vastanneista 53 % työskenteli julkisella sektorilla ja 47 % työskenteli yksityisellä sektorilla. Keskimääräinen viikkotyötuntimäärä oli 43,3 tuntia.
Hierarkkisten regressioanalyysien tulokset osoittivat oletusten mukaisesti, että työn vaatimukset olivat positiivisesti yhteydessä työuupumuksen ja erityisesti uupumusasteisen väsymyksen kokemiseen. Lisäksi mitä enemmän koettiin työholismia, sitä enemmän koettiin myös työn vaatimuksia sekä työuupumusta. Työholismilla oli myös muuntava rooli työn aikapaineiden ja uupumusasteisen väsymyksen kokemisen välillä. Oletusten mukaisesti työholismi lisäsi uupumusasteisen väsymyksen kokemista tilanteessa, jossa työn aikapaineita oli paljon.
Tutkimustulosten perusteella olisi hyvä pyrkiä vähentämään työn vaatimustekijöitä sekä kiinnittämään huomiota työntekijöiden mahdollisiin työholistisiin käyttäytymispiirteisiin työssä koetun uupumuksen vähentämiseksi. Työpaikoilla ei tulisi suosia työholistisia työskentelytapoja, vaan päinvastoin työholistista käyttäytymistä tulisi yrittää vähentää esimerkiksi huolehtimalla siitä, että työaikoja noudatetaan, sekä korostamalla perhe-elämän ja vapaa-ajan merkitystä tasapainoisessa elämässä.
Asiasanat:työuupumus, työholismi, työn vaatimusten ja voimavarojen malli, alttius-reaktiivisuusmalli, moderaattor
