Yli-Hankala, Arvi

Trepo - Institutional Repository of Tampere University

This document has been downloaded fromTampub – The Institutional Repository of University of TamperePublisher's versionAuthors: Yli-Hankala ArviName of article: Uusi anestesian mittari: Surgical Pleth IndexYear ofpublication: 2009Name of journal: DuodecimVolume: 125Number of issue: 16Pages: 1693-1694ISSN: 0012-7183Discipline: Medical and Health sciences / Surgery, Anesthesiology, IntensiveCareLanguage: fiSchool/Other Unit: School of MedicineURL:http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=%2Fportlet_action%2Fdlehtihakuartikkeli%2Fviewarticle%2Faction&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo98224&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=haku&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_hakusana=Uusi+anestesian+mittariURN: http://urn.fi/urn:nbn:uta-3-812All material supplied via TamPub is protected by copyright and other intellectual property rights, andduplication or sale of all part of any of the repository collections is not permitted, except that materialmay be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form.You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whetherfor sale or otherwise to anyone who is not an authorized user.1693Arvi Yli-Hankala  |  PÄÄKIRJOITUSDuodecim 2009;125:1693–4Nukutetun potilaan kipureaktioita voidaan kuvata numeroillaUusi anestesian mittari: Surgical Pleth Indexleisanestesiassa erotetaan kaksi komponent-tia: tajuttomuus ja reagoimattomuus kirur-gisiin ärsykkeisiin eli analgesia. Tajuttomuus varmistetaan vaimentamalla potilaan aivokuo-ren toimintaa hypnoottisilla lääkkeillä. Kirur-gisen toimenpiteen aiheuttamat heijasteet, kuten haitallinen liikkuminen ja verenpaineen ja sykkeen vaihtelu, poistetaan analgeettisilla lääkkeillä ja hermo-lihasliitoksen salpaajilla.Koska täsmällisiä anestesiatilan mittareita ei ole ollut käytettävissä, anestesialääkkeiden vai-kutuksia on arvioitu epäsuorasti, mm. seuraa-malla potilaan reaktioita leikkausärsykkeisiin. Verenpaineen nousun ja syketaajuuden kasvun mielletään yleensä tarkoittavan puutteellista analgesiaa, mutta nämä ns. anestesian kliiniset merkit ovat hyvin epätäsmällisiä, eikä esimer-kiksi potilaan tahatonta hereilläoloa voida tun-nistaa hemodynamiikasta. Hypnoottiset lääk-keet muuttavat aivosähkökäyrää (EEG), jonka käyttöä anestesian monitoroinnissa on tutkittu pitkään. Niinpä anestesia-aineiden vaikutusta EEG:hen onkin jo yli kymmenen vuoden ajan voitu seurata numeerisin indeksein (Rampil 1998). Näin saavutetaan mitattavaa kliinistä hyötyä, esimerkiksi lääkkeiden kulutuksen vähenemistä ja välittömän toipumisen nopeu-tumista (Vakkuri ym. 2005). EEG-indeksin osoittama tajuttomuus ei kuitenkaan takaa leikkauspotilaan liikkumattomuutta tai vakaa-ta verenkiertoa.Kirurgia aiheuttaa kudosvauriota, joka ak-tivoi sensorisen hermojärjestelmän, selkäyti-men ja aivojen syvät osat potilaan tajutto-muudesta riippumatta. Jos analgesialääkitys on riittämätön, sympaattinen hermosto akti-voituu, seuraa nosiseptio. Numeerisia nosi-septioindeksejä, joilla analgeettien annokset voitaisiin optimoida, ei ole ollut olemassa. Jotta nosiseptiota kuvaava numeerinen mittari toisi lisäarvoa muuhun monitorointiin, sen tu-lisi olla herkkä sekä nosiseption intensiteetille että antinosiseptiivisen lääkkeen vaikutuksel-le kohde-elimissä. Mittarin tulisi kuvata sekä anestesian yleistä tasoa että hermoston äkil-listä reaktiivisuutta nosiseption muutoksiin. Kyky ennustaa potilaan reaktioita on myös tavoiteltava ominaisuus: mittari, joka kertoo potilaan liikkumisesta vasta kirurgin siitä jo huomautettua, on hyödytön.Surgical Pleth Index (SPI, aiemmin Surgical Stress Index, SSI) (Huiku ym. 2007) on uusi, markkinoille tulossa oleva kajoamaton aneste-siatilan mittari, jonka lukuarvo suurenee sym-paattisen stimulaation lisääntyessä. SPI:tä las-kettaessa tietolähteinä ovat sormesta mitattava sykeaallon amplitudi ja sydämen syketaajuus. Syketaajuuden on vanhastaan tiedetty heijas-tavan nosiseption määrää anestesian aikana. Sormen sykeaaltoa on anestesian monitoroin-nissa käytetty totunnaisesti veren happikylläs-teisyysmittauksen laaduntarkkailussa, mutta aaltomuodon on myös havaittu reagoivan herkästi nosiseptioon ja anestesiatilan muu-toksiin. Nosiseptiivinen ärsyke mm. pienentää sykeaallon korkeutta, kun ääreisverenkierron vastus kasvaa. Sykeaallon käyttökelpoisuutta nosiseption indikaattorina on viime vuosina tutkittu laajasti (Seitsonen ym. 2005, Lugin-bühl ym. 2006, Rantanen ym. 2006). Seitso-nen ym. (2005) havaitsivat, että yhdistämällä useasta lähteestä – myös sykeaallosta – saata-Y1694PÄÄKIRJOITUSvaa tietoa, päästään täsmällisempään käsityk-seen nosiseptiosta kuin olisi mahdollista vain yhtä muuttujaa seuraamalla. Sykeaallon amp-litudia painotetaan SPI-laskennassa suhteelli-sesti enemmän kuin syketaajuutta, ja indeksi ”sovitetaan” kullekin potilaalle normaalistami-sen avulla. Huiku ym. (2007) osoittivat, että muiden mittareiden lisääminen laskentaan ei enää paranna lopputuloksen luotettavuutta mutta laskenta tulee monimutkaisemmaksi.SPI on kehitetty tajuttoman leikkauspoti-laan anestesiatilan arviointiin. Se antaa luku-arvon asteikolla 0–100 siten, että pienet arvot kuvaavat tilannetta, jossa analgeettisen (”anti-nosiseptiivisen”) lääkityksen taso riittää vai-mentamaan senhetkistä kirurgista ärsytystä. Vastaavasti suuret SPI-arvot heijastavat riittä-mätöntä lääkevaikutusta suhteutettuna kirur-giseen toimenpiteeseen.SPI muuttuu loogisesti analgeettien pitoi-suuksien muuttuessa kohde-elimessä ja äkil-lisen nosiseption kuten ihoviillon yhteydessä (Ahonen ym. 2007, Huiku ym. 2007, Struys ym. 2007). Kun leikkauspotilaan nosiseptiivi-nen ärsytys on estetty laajalla puudutuksella, SPI-arvot pysyvät pieninä (Wennervirta ym. KIRJALLISUUTTA•	 Aho AJ, Yli-Hankala A, Huiku M, Uu-tela K, Kymäläinen M. Surgical stress index is not influenced by moderate in-traoperative hypothermia. Anesthesiology 2006;105:A1043 (kokoustiivistelmä).•	 Ahonen J, Jokela R, Uutela K, Huiku M. Surgical stress index reflects surgical stress in gynaecological laparoscopic day-case surgery. Br J Anaesth 2007;98:456–61.•	 Huiku M, Uutela K, van Gils M, ym. As-sessment of surgical stress during general anaesthesia. Br J Anaesth 2007;98:447–55.•	 Luginbühl M, Rüfenacht M, Korhonen I, ym. Stimulation induced variability of pulse plethysmography does not discrimi-nate responsiveness to intubation. Br J Anaesth 2006;96:323–9.•	 Rampil IJ. A primer for EEG signal pro-cessing in anesthesia. Anesthesiology 1998;89:980–1002.•	 Rantanen M, Yli-Hankala A, van Gils M, ym. Novel multiparameter approach for measurement of nociception at skin incision during general anaesthesia. Br J Anaesth 2006;96:367–76.•	 Seitsonen E, Korhonen I, van Gils M, ym. EEG spectral entropy, heart rate, photople-thysmography and motor responses to skin incision during sevoflurane anaesthesia. Acta Anaesthesiol Scand 2005;49:284–92.•	 Struys MM, Vanpeteghem C, Huiku M, Uutela K, Blyaert NB, Mortier EP. Changes in a surgical stress index in response to standardized pain stimuli during propo-fol-remifentanil infusion. Br J Anaesth 2007;99:359–67.•	 Vakkuri A, Yli-Hankala A, Sandin R ym. Spectral entropy monitoring is associ-ated with reduced propofol use and faster emergence in propofol-nitrous oxide-alfentanil anesthesia. Anesthesiology 2005;103:274–9.•	 Wennervirta J, Hynynen M, Koivusalo AM, ym. Surgical stress index as a measure of nociception/antinociception balance during general anesthesia. Acta Anaesthe-siol Scand 2008;52:1038–45.SIDonnAISUUDeT:Toistuvia luentoja eri terveydenhuollon ja/tai lääkealan yrityksen koulutuksissa (tehtaat GE Healthcare Finland Oy, Abbott Oy, GlaxoSmithKline).Ulkomaan kongressimatkoja eri yritysten rahoittamana (yritykset GE Healthcare Finland Oy, Fresenius-Kabi).Tutkimusryhmä saanut useita tutkimusapurahoja Ge Healthcare Finland Oy:ltä.Toimii GE Healthcare Finland Oy:n lääketieteellisenä asiantuntijana.ARVI YLI-HANKALA, LT, professoriTampereen yliopisto ja TAYS:n anestesiaosastoPL 2000, 33521 Tampere2008). Näyttää siis siltä, että arvo todella ku-vaa tasapainotilaa antinosiseptiivisen lääkevai-kutuksen tai tekniikan ja kirurgisen ärsytyksen välillä.Sormen sykeaalto on kuitenkin herkkä useille tekijöille. Hypotermia ja hypovolemia pienentävät sykeaallon amplitudia hereillä ol-lessa. Anestesia vaimentaa tätä reaktiivisuutta, eikä ainakaan lievä hypotermia näytä alusta-vien tutkimusten mukaan muuttavan SPI:n käyttäytymistä (Aho ym. 2006). Laajoja kont-rolloituja sarjoja ei tästä aihepiiristä kuiten-kaan ole tehty. Sykeaalto on myös altis ulkoi-sille häiriöille, mutta normaalistamisprosessi pienentää tätä haittaa. Indeksin lopullinen käyttöarvo selviää vasta kliinisten kokemus-ten myötä. Toistaiseksi lienee lupa suhtautua varovaisen optimistisesti anestesian uuteen nosiseptiomittariin. ■

Uusi anestesian mittari: Surgical Pleth Index

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66063/uusi_anestesian_mittari_2009.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Uusi anestesian mittari: Surgical Pleth Index

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Trepo - Institutional Repository of Tampere University