Sosiaalinen media tavoittaa nuoret -Seksuaalineuvontaa verkossa

Abstract

Verkon ja sosiaalisen median käyttö tiedonlähteenä on viime vuosina lisääntynyt nuorten keskuudessa. Sosiaalisen median palvelu Snapchat on nuorten pikaviestipalvelua tarjoava sovellus. Koska nuoret ovat verkossa ja sosiaalisessa mediassa, on heille suunnatut palvelutkin järkevää siirtää sinne. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on löytää nuorille sosiaalisen median palvelun käyttäjille tarpeeksi arvoa tuottavat asiat, jotta palvelua voitaisiin kehittää entistä paremmaksi. Tarkoituksena on selvittää palvelun käyttäjäprofiilia, toimintaa ja käyttäjien tyytyväisyyttä palveluun. Tulosten pohjalta on tarkoitus luoda palvelumuotoilun menetelmin kehittämisehdotus palvelun uudistamiseksi. Ensimmäiseksi kerättiin tietoa kirjallisuuden ja verkon avulla seksuaaliterveydestä ja -neuvonnasta. Opinnäytetyön aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla sekä verkkokyselyllä. Verkkokyselyn luomista helpottamaan ja taustatiedon keräämiseksi, haastateltiin ensin palvelussa työskentelevä terveydenhoitaja. Tämän jälkeen luotiin verkkokysely Surveypal -työkalun avulla. Kysely julkaistiin sosiaalisen median palvelussa kahdesti toukokuussa 2019. Vastauksia saatiin n=484. Kohderyhmä rajattiin toimeksiantajan toiveesta 15 vuotta täyttäneisiin. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysilla sekä kyselytyökalun avulla. Palvelun käyttäjäprofiilia saatiin selvitettyä kyselyn avulla ja tulosten perusteella luotiin kaksi käyttäjäpersoonaa kuvaamaan palvelun käyttäjiä. Tulosten perusteella selvisi, että palvelua käyttävät nuoret ovat tyytyväisiä palveluun jo sellaisenaan, mutta toivoisivat huomattavasti aktiivisempaa päivittämistä ja monipuolisempia aiheita. Tulosten pohjalta dokumentoitiin kehittämisehdotelma palvelusta ja lisäksi luotiin käyttäjäpersoonien pohjalta uudistetun palvelun käyttötarina kirjallisena sekä yksinkertaisena visuaalisena sarjakuvamaisena toteutuksena. Kehittämisehdotelma ja käyttötarina perustuvat suoraan nuorten omiin toiveisiin palvelun kehittämisestä. Johtopäätöksenä todettiin, että palvelu on koettu tärkeäksi ja siksi myös sen kehittäminen on tärkeää. Kehittämisen avulla voidaan palveluun saada mahdollisesti lisää myös liiketoiminnallista näkökulmaa