Alueellisia jätesuunnitelmia on laadittu Suomessa jo vanhan jätelainsäädännön velvoittamana. Keskustelua alueellisten jätesuunnitelmien tarpeellisuudesta ja niiden ohjaavuudesta on käyty aina suunnitelmien laadinnan yhteydessä. Uuteen jätelakiin ja -asetukseen sisällytettiin alueellisten jätesuunnitelmien laadinnan velvoitteen lisäksi täsmentävä lista suunnitelmien tietosisällöstä. Samoihin aikoihin alueellista ympäristöhallintoa on uudistettu ja uudistustoimet jatkuvat parhaillaan. Alueellinen ympäristöhallinto joutuu suoriutumaan lainsäädännön edellyttämistä velvoitteistaan vähemmillä resursseilla kuin aiemmin. Hankkeen tavoitteena oli kehittää alueellisten jätesuunnitelmien laadintaa. Hankkeessa kartoitettiin alueellisten jätesuunnitelmien laadinnan kokemuksia sekä koottiin laatijoiden näkemyksiä uusien suunnitelmien toteutukseen. Tavoitteena oli selvittää, millä tavoin jätesuunnitelmat tulisi laatia tulevaisuudessa, ottaen huomioon alueellisten jätesuunnitelmien ja valtakunnallisen jätesuunnitelman välisen suhteen, jätelain edellytykset suunnitelmien toteutuksesta, suunnitelmien ohjaavuuden sekä resurssitehokkaan toteutustavan. Voimassaolevat alueelliset jätesuunnitelmat toteutettiin eri ajankohtina, erilaisin voimavaroin, toimintatavoin ja erilaisista maantieteellisistä lähtökohdista. Kaikille jätesuunnitelmille oli kuitenkin yhteistä haasteet alueellisesti ohjaavan suunnitelman laatimisessa, perusteellisen lähtötiedon kokoamisessa ja suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointi (SOVA) -menettelyn soveltamisessa. Jätesuunnitelmien laatimisen taustalla reunaehtoina olivat jäte- ja SOVA -lainsäädännön vaatimukset. Selvitystyön pohjalta alueellisia jätesuunnitelmia ehdotetaan kehitettäväksi lainsäädäntömuutoksella poistamalla alueellisia jätesuunnitelmia koskevat sisältövelvoitteet kokonaan. Näin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ELY-keskus) jää vapaus itse päättää suunnitelmansa laajuudesta ja tietopohjasta. Yhteistyötä ehdotetaan tiivistettäväksi alueellisten jätesuunnitelmien ja valtakunnallisen jätesuunnitelman laadinnassa siten, että alueelliset jätesuunnitelmat ottavat valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet suoraan itselleen ja ovat siten alueellisia jätehuollon toimenpideohjelmia. Lisäksi voimavaroja keskitetään jätehuollon lähtötietojen koostamisessa sekä suunnitelmien seurannassa. Myös suunnitelmien seurannan yhteydessä yhteistyötä voidaan tiivistää yhteisen viestinnän kautta. Selvityksessä ehdotetaan, että alueelliset jätesuunnitelmat valmistellaan yhtäaikaisesti. Tämä helpottaa niiden keskinäistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Jätesuunnitelmat laaditaan eri ELY-keskusten yhteenliittymien voimin. Mahdollisia tulevia yhteistyötahoja voisivat Etelä- ja Länsi-Suomen yhteenliittymän lisäksi olla Itä-Suomi (Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) sekä Pohjois-Suomi (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi). Laajojen suunnitelma-alueiden haasteet tulee ottaa huomioon ja yhteistyökokoonpanot muodostetaan hyvässä yhteistyön hengessä. Lisäksi ehdotetaan, että alueellisilta jätesuunnitelmilta poistetaan SOVA-asetuksen mukainen ympäristöarvioinnin velvollisuus. Tämä edellyttää muutosta SOVA-lakiin ja -asetukseen. Edellisen jätesuunnitelmakierroksen kokemusten perusteella voidaan todeta, ettei alueellisilla jätesuunnitelmilla yksinään ilman lainsäädännön ja muiden tekijöiden myötävaikutusta ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. Suunnitelmien ympäristöarviointi lisäsi edellisellä kierroksella merkittävästi työkuormaa, eikä tuonut lisäarvoa suunnitelmien sisältöön. SOVA-prosessista myönteiseksi koettua vahvaa vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä voidaan jatkaa tulevien suunnitelmien laadinnassa ilman lainsäädännön velvoitteita
