Maisterin tutkielman kirjallisuusosiossa perehdyttiin suomalaiseen kouluruokailun historiaan, nykypäivään ja sen haasteisiin. Tutkimusten mukaan suurin osa koululaisista aterioi kouluravintolassa päivittäin, kuitenkin vain kolmannes heistä syö kaikkia aterian osia. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää kouluaterioiden hyväksyttävyyteen vaikuttavia tausta- ja tilannetekijöitä.
Tutkimukseen osallistui 147 oppilasta kahdesta helsinkiläisestä peruskoulusta. Vastaajat olivat kolmasluokkalaisia (n=43; 20 tyttöä, 23 poikaa), kuudesluokkalaisia (n=54; 28 tyttöä, 26 poikaa) ja kahdeksas- tai yhdeksäsluokkalaisia (n=31; 17 tyttöä, 14 poikaa). Tutkimuksen kohteena oli 13 kouluateriaa, joihin liittyi 26 pääruokaa (13 perusruokaa ja 13 kasvisruokaa). Aterioiden pääruoat erosivat toistaan ruokalajityypin tai pääraaka-aineen mukaan. Vastaajat arvioivat ateriaa ja ruokailutilannetta lomakkeen avulla luokassa ruokailun jälkeen. Kuva päivän ateriasta heijastettiin seinälle muistuttamaan vastaajia tarjolla olleesta ateriasta. Lomakkeessa kysyttiin aterian herättämistä tunteista, aterian ja sen osien miellyttävyydestä, sekä pääruoan ominaisuuksien sopivuudesta ja ruokailutilanteesta. Erillisten kyselylomakkeiden avulla selvitettiin vastaajien demografinen tausta, asenne kouluruokaan yleensä, ruokaan liittyvä uutuudenpelko sekä miellyttävyysarviot 30:sta ruokalistan ruoasta nimikkeen perusteella.
Vastaajan ikä ja ruokaan liittyvä uutuudenpelko vaikuttivat aterian miellyttävyyteen. Kolmasluokkalaiset arvoivat suurimman osan pääruista ja niiden osista miellyttävämmäksi kuin kuudesluokkalaiset. Uutuudenpelkoiset vastaajat arvoivat pääruoat vähemmän miellyttävinä kuin ei-uutuudenpelkoiset vastaajat. 35 % aterioiden yleisestä hyväksyttävyydestä selittyi askeltavasssa regressiomallissa vastaajan yleisellä asenteella kouluruokaa kohtaan, pääruoan lämpötilalla, vastaajan ennen ruokailua kokemalla nälkäisyydellä, pääruoan suolaisuudella, vastaajan uutuudenpelolla ja juoman lämpötilalla. Kolmasluokkalaisilla nälkäisyys ennen ruokailua oli eniten selittävä tekijä, kuudesluokkalaisilla yleinen asenne kouluruokaa kohtaan selitti hyväksyttävyyttä eniten. Tulokset viittaavat siihen, että asenne kouluruokaa kohtaan muuttuu iän myötä kielteisemmäksi. Tämän asennemuutoksen syiden selvittäminen olisi tärkeää, jotta myös vanhemmat oppilaat pitäisivät kouluruokaa hyväksyttävänä.Avhandlingens litteraturdel fokuserade på skolmatens historia, nuläge och dess utmaningar i Finland. Tidigare studier har rapporterat att största delen av eleverna dagligen deltar i skollunchen, men att endast en tredjedel av dem äter alla måltidens delar. Syftet med den här avhandlingen var att undersöka hur bakgrunds- och situationsfaktorer inverkar på acceptansen av skolmåltider.
Totalt deltog 147 elever från två skolor i Helsingfors. Deltagarna gick i tredje klassen (n=43; 20 flickor, 23 pojkar), sjätte klassen (n=54; 28 flickor, 26 pojkar) och åttonde klassen (n=31; 17 flickor, 14 pojkar). Deltagarna utvärderade 13 måltider och 26 huvudrätter (13 vanliga och 13 vegetariska rätter). Huvudrätterna representerade olika maträttstyper och huvudingredienser. Deltagarna utvärderade rätterna och måltidssituationen på ett frågeformulär efter skollunchen. För att påminna deltagarna om måltidssituationen visades ett fotografi av måltidssituationen åt dem. Deltagarna valde en känsla, som beskrev hur de känt då de sett dagens lunch, därefter värderade de gillandet av huvudrätten och måltidens olika delar, hur lämplig huvudrättens saltighet, kryddighet och temperatur varit, samt måltidssituationens passlighet. Demografisk data, deltagarnas attityd till skolmat i allmänhet, matneofobivärde och åsikter om 30 maträtter från matlistan på basis av deras namn samlades på skilda formulär.
Deltagarens ålder och matneofobi inverkade på gillandet av måltiden. Tredjeklassister betygsatte de flesta huvudrätter och måltidsdelar högre än sjätteklassisterna. Deltagare med låg matrelaterad neofobi gillade maträtterna bättre än deltagre med hög matrelaterad neofobi. 35 % av acceptansen för skolmat kunde med en stegvis regressionsmodell förklaras med attityden till skolmat i allmänhet, huvudrättens temperatur, deltagarens hunger före lunch, huvudrättens saltighet, matrelaterad neofobi och måltidsdryckens temperatur. För tredjeklassisterna var hungern den faktor, som förklarade acceptansen mest, medan attityden var den mest förklarande faktorn för sjätteklassisterna. Den här studiens resultat tyder på att attityden mot skolmat blir negativare med åldern. Därför vore det viktigt att indentifiera de faktorer som orsakar attitydförändringen, för att skolmaten skall vara accepterad under hela skoltiden.The literature review focused on the history, present and future challenges of the Finnish school meal. According to earlier studies most of the students eat the school lunch, however only one third of them eat all components that are part of the meal. The aim of this work was to investigate background- and contextual factors affecting acceptance of school meals.
A total of 147 students from two schools in Helsinki participated in the study. They were third graders (n=43; 20 girls, 23 boys), sixth graders (n=54, 28 girls, 26 boys), and eight or nine graders (n=31; 17 girls, 14 boys). The participants evaluated 13 school meals and 26 main dishes (13 basic dishes and 13 vegetarian dishes). The main dishes differed due to different dish types and main ingredients. The participants evaluated the meals and the dining situation on questionnaires, in a class room, after the lunch break. A photo of the meal of the day was projected on a screen to remind them of the experience. The respondents checked the immediate emotion when seeing the meal, liking of the meal and its components, the appropriateness of saltiness, spiciness and temperature of the main dish and the dining situation. Demographic data, attitude to school meals in general, food neophobia score, and ratings as response to food names of 30 school meals were collected separately.
Liking of the meals and meal components were affected by the age and food neophobia score of the participant. The third graders scored higher for most main dishes and meal components than the sixth graders. Participants with a lower food neophobia score liked the meals better than participants with high scores. 35 % of the overall acceptance of school meals was explained by attitude towards school meals in general, the temperature of the main dish, the participants hunger state before lunch, the saltiness of the main dish, food neophobia and the temperature of the drink in a stepwise regression model. Hunger state was the most explanative factor for the third graders, while the sixth graders acceptance to school meals was mainly explained by the attitude towards school meals in general. The results of this study indicate that the attitude towards school meals get more negative with age. Hence, identifying the factors underlying this attitude change is important in order for the school meal to be accepted and eaten also by older students
