Tikkinen, Kari A. O.

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

KIRJALLISUUSLUETTELO JA LIITEAINEISTO pdf-versiossa www.laakarilehti.fiSisällysluettelotSLL 50–52/2017Pääkirjoitus | tiede”Lääketiede on edistynyt niin valtavasti, että tuskin on tervettä ihmistä enää jäljellä.”– Aldous HuxleyLääketieteen kyky auttaa sairaita on kasvanut huimasti, mutta lisääntyvästi vahingoitamme terveitä tekemällä heistä sairaita. Lääketieteen johtavat julkaisusarjat, erityisesti BMJ (Too Much Medicine) ja JAMA Internal Medicine (Less is More), ovat olleet uranuurtajia julkais­tessaan artikkeleja, jotka ovat kiistatta osoitta­neet ylidiagnostiikan ja ylihoidon olemassaolon (1,2).Terveyden ja sairauden häilyvä raja (3) altis­taa ylidiagnostiikalle. Yhden määritelmän mu­kaan ylidiagnostiikka tarkoittaa sitä, että diag­nosoidaan sairaus, joka ei olisi koskaan aiheut­tanut oireita tai lyhentänyt elinikää (4,5). Se ei siis ole väärä positiivinen testitulos. Diagnoo­sista ei vain ole potilaalle hyötyä, vaikka se on tehty normien mukaisesti oikein (4,5). Medi­kalisaatio on sille läheinen käsite; siinä lääke­tiede laajenee aiemmin ei­lääketieteellisinä pidetyille alueille (5). Yleisen käsityksen mukaan ”ehkäisy on pa­rempi kuin hoito” ja ”parempi katsoa kuin ka­tua”. Laajat systemaattiset katsaukset selvittivät kliinikoiden (ja potilaiden) käsityksiä hoidoista, seulonnoista ja testeistä, ja niiden mukaan hait­toja useammin aliarvioitiin kuin yliarvioitiin ja hyötyjä useammin yliarvioitiin kuin aliarvioitiin (6). Kun lääkäreitä ei ”rangaista” ylidiagnostii­kasta, mutta näin voidaan tehdä havaitsematto­mista diagnooseista (alidiagnostiikka), on maa­perä hedelmällinen ylidiagnostiikalle. Ylidiagnostiikan taustalla on myös kehittyvät kuvantamis­ ja muut diagnostiset tutkimukset (4,5). Tarkemmat menetelmät havaitsevat entis­tä pienempiä muutoksia, kuten hyvin pienen keuhkoveritulpan tai kasvaimen (5,7). Potilaat – usein median luoman hypen ansiosta – halua­vat aiempaa enemmän ”tarkempia tutkimuk­sia” (4,5). Lisääntyvät löydökset laskevat kyn­nystä lisätutkimiseen, koska tulee vaikutelma, että se kannattaa (5). Alidiagnosoinnin pelko kasvaa, ja näin on syntynyt defensiivisen lääke­tieteen kehä. Terveydenhuollon kaupallistumi­nen lisää ilmiötä entisestään (4,5). Hoitosuositukset usein laajentavat sairauden käsitettä (4,8). Tuoreen tutkimuksen mukaan yksikään suositus ei arvioinut sairauden käsit­teen laajentamisen haittoja (8). Merkittäviä kau­pallisia sidonnaisuuksia oli 75 %:lla suositusten laatijoista; Suomessakin hoitosuositusryhmien puheenjohtajista niitä oli kahdella kolmesta, jäsenistä puolella (9). Laajentumisesta on esi­merkkejä useilta aloilta: ADHD, osteoporoosi, polykyst iset  munasarjat ,  sydäninfarkt i (1,2,4,5,8). Hoidon absoluuttinen hyöty lisään­tyy taudin vaikeutuessa. Sairauden käsitteen laajentuessa lieviin tapauksiin yhä useampi saa hoidosta todennäköisemmin haittaa kuin hyö­tyä, sillä haitat pysyvät suunnilleen samoina. Huoli on tiedostettu: vastikään julkaistiin oh­jeistus sairauden rajojen muokkaukseen (10).Ylidiagnostiikalla on monia kielteisiä vaiku­tuksia (1,2,4,5). Kun terve diagnosoidaan sai­raaksi, turha diagnoosi voi aiheuttaa huolta ja johtaa turhiin tutkimuksiin ja hoitoihin. Tämä sitoo resursseja, jolloin hoitoja kipeimmin tar­vitsevien hoito viivästyy. Ylidiagnostiikka kas­vattaa myös terveydenhuollon kokonaiskuluja.Koska ylidiagnostiikka johtuu monesta teki­jästä (Liitekuvio sähköisessä versiossa), myös ratkaisut vaativat useita keinoja. Tavoitteena ei tule olla mahdollisimman varhainen, vaan oikea­aikainen diagnosointi. Sekä lääkärien että potilaiden tulisi tiedostaa liiallisen lääketieteen vaarat. ●Ylidiagnostiikka tekee terveistä sairaitaTarkemmat menetelmät  havaitsevat entistä  pienempiä muutoksia.Kari a. O. TiKKinenSuomen Akatemian kliininen tutkija ja urologiaan erikoistuva lääkärikliinisen epidemiologian dosenttiHYKS, urologian klinikka ja Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen laitosSidOnnaiSuudeTKari A. O. Tikkinen: Ei kaupallisia sidonnaisuuksia lääkeyritysten tai laitevalmistajien kanssa, tutkimusrahoitus (Suomen Akatemia, Sigrid JuséliuksenSäätiö, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Jane ja Aatos Erkon säätiö), hoitosuositustyö (American Society of Hematology, BMJ Rapid Recommendations, European Association of Urology, International Consultation on Urological Diseases).› Kuuntele myös haastattelu, johon on linkki verkkoversiossa, www.laakarilehti.fiLääkäriLehti 50-52/2017 vsk 72 2945KirjalliSuuTTa 1 Glasziou P, Moynihan R, Richards T, Godlee F. Too much medicine;  too little care. BMJ 2013;347:f4247. 2 Grady D, Redberg R. Less is more: how less health care can result in better health. Arch Intern Med 2010;170:749–50.3 Tikkinen KA, Leinonen JS, Guyatt GH, Ebrahim S, Järvinen TL. What is a disease? Perspectives of the public, health professionals and legislators. BMJ Open 2012;2(6). 4 Pathirana T, Clark J, Moynihan R. Mapping the drivers of overdiagnosis to potential solutions. BMJ 2017;358:j3879.5 Hofmann B. Medicalization and overdiagnosis: different but alike.  Med Health Care Philos 2016;19:253–64. 6 Hoffmann TC, Del Mar C. Clinicians’ expectations of the benefits and harms of treatments, screening, and tests: a systematic review.  JAMA Intern Med 2017;177:407–19.7 Welch HG, Black WC. Overdiagnosis in cancer. J Natl Cancer Inst 2010;102:605–13. 8 Moynihan RN, Cooke GP, Doust JA, Bero L, Hill S, Glasziou PP. Expanding disease definitions in guidelines and expert panel ties to industry: a cross-sectional study of common conditions in the United States. PLoS Med 2013;10(8):e1001500. 9 Saloheimo P. Sidonnaisuudet: seuraava askel? Suom Lääkäril 2017;41:2279.10 Doust J, Vandvik PO, Qaseem A ym; Guidelines International Network (G-I-N) Preventing Overdiagnosis Working Group. Guidance for modifying the definition of diseases: a checklist. JAMA Intern Med 2017;177:1020–5. KULTTUURI JAUSKOMUKSETTERVEYSJÄRJESTELMÄTJA KANNUSTIMETTEKNOLOGINENKEHITYSTERVEYDEN-HUOLLONAMMATTILAISETMainontaEhkäisy hoitoa parempiSidonnaisuudetYlitunnis-taminenYlimäärit-telyAlidiagnostii-kan pelkoYlidiagnostiikan takana on useita tekijöitäLIITEKUvIO 1.Ylidiagnostiikan tausta.LääkäriLehti 50-52/2017 vsk 722945a

Overdiagnosis makes healthy people sick

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/298214/1/SLL502017_2945.pdf

Overdiagnosis makes healthy people sick

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto