Solin, Pia

Suvisaari, Jaana

Viertiö, Satu

Julkari

                            TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 35 • 2019Itsemurha-ajatukset, mielenterveysoireet jaterveyspalveluiden käyttö ongelmien vuoksiSuomessa vuosina 2017−2018: alueellinen tarkastelu Päälöydökset  Hoitoon hakeutuneidenosuus niistä, joilla on ollut itsemurha-ajatuksia, on mielekäs indikaattori hoi-don ulkopuolelle jäävien osuuden arviointiin.  Läheskään kaikki apua tarvitsevat eivät hakeudu mielenterveyspalveluihin.  Itsemurha-ajatuksia il-moittaneiden hoitoon ha-keutumisessa on maa-kunnittain vähemmäneroja kuin yleensä mielen-terveyspalvelujen käytös-sä. Kirjoittajat Pia Solin Johtava asiantuntija, THL Jaana SuvisaariTutkimusprofessori, THL Satu ViertiöErikoistutkija, THLJohdanto Maailman terveysjärjestö WHO on julkaissut kansantautien ehkäisyn ja hoidontoimintaohjelman vuosiksi 2013−2020. Ohjelmaan on kirjattu terveyspolitiik-kaa ja käytännön toimintaa koskevia ehdotuksia. Tavoitteena on, että jäsenval-tiot saavuttaisivat mahdollisimman monta yhdeksästä, kansainvälisesti asete-tusta kansantautien ehkäisyyn ja hoitoon liittyvästä tavoitteesta vuoteen 2025mennessä. Tavoitteet kohdistuvat erityisesti neljään tärkeään tautiryhmään: sydän- ja verisuonitauteihin, syöpäsairauksiin, diabetekseen ja kroonisiin keuh-kosairauksiin. Tavoitteiden toteutumista seurataan 25 indikaattorilla, jotka kuvaavat kuolleisuutta, kansantautien vaara- ja suojatekijöitä sekä ehkäisyn ja hoidon mahdollisuuksia ja toteutumista. Tarkastelun lähtövuotena on 2010. Maailman terveysjärjestö on julkaissut mielenterveydelle oman toimintaoh-jelman vuosille 2013−2020. Ohjelmalla on omat indikaattorinsa ja sen yhtenätavoitteena on lisätä vakavista mielenterveyshäiriöistä kärsiville tarkoitettujenpalveluiden kattavuutta 20 % vuoteen 2020 mennessä kaikissa maissa (WHO, 2013). Aiemmin ATH-aineistoista on tehty Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisu, jossa selvitettiin väestön mielenterveysoireita ja palvelujen käyttöä mielenterveys-ongelmien vuoksi vuosina 2013−2015 (Viertiö ja Suvisaari, 2017). Tässä julkai-sussa raportoidaan tilanne muutama vuosi myöhemmin.Taustaa Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistus jäi kesken ke-väällä 2019, on tärkeää, että palvelujen uudistaminen etenee - palvelujen tarve kasvaa. Mielenterveysongelmiin tarjottavien palveluiden järjestämisessä onpaljon alueellisia eroja. Alueiden eriarvoisuudesta palvelujen suhteen tarvitaantietoa tulevan suunnittelua varten. Aikaisemmassa tutkimuksessa on havaittu, että tarjottavien palveluiden monipuolisuus oli vahvimmin yhteydessä väestö-pohjan kokoon, sen sijaan alueelliset erot palvelujen tarpeessa eivät olleet yhteydessä palvelujen monipuolisuuteen (Ala-Nikkola ym. 2016). Jotta maakunnat pystyvät järjestämään oman alueensa terveyspalvelut mah-dollisimman tehokkaasti ja kehittämään niitä ihmisten tarpeita vastaavaksi, tarvitaan tietoa maakunnan asukkaiden tämän hetkisestä palvelun tarpeesta ja käytöstä. Mielenterveyspalvelujen tarvetta ei voi arvioida palvelujen käyttötie-tojen perusteella, koska moni apua tarvitseva ei hakeudu palvelujen piiriin,muun muassa mielenterveysongelmiin liittyvän stigman eli häpeäleiman takia(Aromaa ym. 2011.). Palveluihin hakeudutaan myös myöhään verrattuna so-maattisiin vaivoihin. Tavoitteet Kansallinen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus FinSote on korvannut vuo-sina 2010−2017 toteutetun Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuk-sen (ATH).                        Solin Pia, Suvisaari Jaana, Viertiö Satu  Näin tutkimus tehtiinTämän tutkimuksen aineistona on FinSoten kansalliseen otok-seen vuosina 2017-2018 osal-listuneet yli 20-vuotiaat. Tie-dot on kerätty posti- ja inter-netkyselynä.Terveyspalvelujen käyttö mie-lenterveyteen liittyvien on-gelmien vuoksi kattaa tässä tutkimuksessa kaikki hoitopai-kat: perusterveydenhuollon palvelut, psykiatrisen erikois-sairaanhoidon palvelut, yksi-tyiset palvelut, sekä yleissai-raaloiden palvelut. Mielenterveyspalvelujen käyt-töä kysyttiin seuraavasti: "Oletteko käynyt mielenter-veydellisten tai päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien takia 12 viime kuukauden aikana (terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa tai opiske-luterveydenhuollossa, mielen-terveystoimistossa tai psykiat-rian poliklinikalla, A-klinikalla, katkaisuhoidossa tai muussa päihdehoidossa, yksityisvas-taanotolla, psykiatrisessa tai muussa sairaalassa, muussa hoitopaikassa missä)? MHI-5-mittarilla (Mental Health Inventory) enintään 52pistettä saavilla on hoidon tarpeeseen viittaavaa psyykkis-tä kuormittuneisuutta. Valta-osalla näin pienen pistemäärän saaneista on mielenterveyden häiriö. Tutkittavilta kysyttiin, onko heillä ollut itsemurha-ajatuksia 12 viime kuukauden aikana. Tulokset on ilmoitettu ikä- ja sukupuolivakioituina esiinty-vyyksinä. Ryhmien välisiä eroja tarkasteltaessa on käytetty luokitelluille muuttujille 95 %:n luottamusvälejä.  Itsemurha-ajatukset, mielenterveysoireet ja terveyspalveluidenkäyttö ongelmien vuoksi Suomessa vuosina 2017−2018: alueellinen tarkastelu Tässä raportissa tarkastellaan vuosina 2017–2018 kartoitettuja itsemurha-ajatuksia, mielenterveysoireita sekä terveyspalvelujen käyttöä mielentervey-teen liittyvien ongelmien vuoksi. Tutkimuksessa on kartoitettu psyykkisesti merkittävän kuormittuneisuuden ja itsemurha-ajatusten sekä palvelujen käy-tön eroja maakunnittain. Tutkimme erityisesti, kuinka usein ne, joilla oli ollut viimeisen vuoden aikana itsemurha-ajatuksia, olivat hakeneet apua mielenter-veyteen liittyviin ongelmiin. Kaikilla, joilla on mielenterveysongelmia, ei oleitsemurha-ajatuksia, mutta itsemurha-ajatukset heijastavat vähintäänkin arvi-on tarvetta ja toimivat siten hoidon tarpeen indikaattorina. Psyykkinen kuormittuneisuus maakunnittainKoko Suomen otoksesta psyykkisesti merkittävää kuormittuneisuutta, MHI-5-mittarilla mitattuna, oli 11,6 prosentilla tutkimusaineistoon kuuluneista (kuvio 1.). Merkitsevästi koko maata vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta oliKymenlaakson ja Kainuun asukkailla, molemmilla 9,2 %. Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet (%) Maakunnat Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Suomi Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Karjala Kanta-Häme Etelä-Savo Päijät-Häme Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Satakunta Pohjanmaa Etelä-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Kainuu 0 5 10 15 Prosenttia FinSote 2017-2018, THL Kuvio 1. Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet, osuus vastanneista (%) maakunnittain vuosina 2017-2018  Itsemurha-ajatukset maakunnittain Itsemurha-ajatuksia viimeisen vuoden aikana oli ollut 6,3 prosentilla tutkimus-aineistoon kuuluneista. Muuta maata merkitsevästi vähemmän niitä oli Keski-Pohjanmaan (4,6 %), Etelä-Pohjanmaan (4,6 %), Pohjanmaan (4,5 %), Kainuun (4,3 %), Satakunnan (3,4 %) ja Kymenlaakson (2,8 %) asukkailla. (Kuvio 2.) THL • Tutkimuksesta tiiviisti 35 | 2019  2         Solin Pia, Suvisaari Jaana, Viertiö Satu  Itsemurha-ajatukset, mielenterveysoireet ja terveyspalveluidenkäyttö ongelmien vuoksi Suomessa vuosina 2017−2018: alueellinen tarkastelu Itsemurha-ajatuksia 12 viime kk aikana (%) Maakunnat Pirkanmaa Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Keski-Suomi Varsinais-Suomi Suomi Pohjois-Savo Lappi Etelä-Savo Etelä-Karjala Päijät-Häme Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kainuu Satakunta Kymenlaakso 0  2  4  6  8 10  Prosenttia FinSote 2017-2018, THL Kuvio 2. Itsemurha-ajatuksia viimeisen 12 kk aikana, osuus vastanneista (%)maakunnittain  vuosina 2017−2018 Itsemurha-ajatuksia ilmoittaneiden mielenterveyspalvelujen käyttö Itsemurha-ajatuksia ilmoittaneista 43,7 prosenttia oli käyttänyt mielenterveys-palveluita. Itsemurha-ajatuksia ilmoittaneista naiset (54,1 %) käyttivät miehiä(32 %) enemmän mielenterveyspalveluita. Merkitsevästi vähemmän kuin koko maassa, itsemurha-ajatuksia ilmoittaneet käyttivät mielenterveyspalvelujaLapissa (28,6 %). (Kuvio 3.) THL • Tutkimuksesta tiiviisti 35 | 2019  3       Solin Pia, Suvisaari Jaana, Viertiö Satu  Itsemurha-ajatukset, mielenterveysoireet ja terveyspalveluidenkäyttö ongelmien vuoksi Suomessa vuosina 2017−2018: alueellinen tarkastelu Itsemurha-ajatuksia ilmoittaneiden mielenterveyspalvelujen käyttö (% Maakunnat Pohjanmaa Etelä-Karjala Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Suomi Satakunta Päijät-Häme Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Kainuu Kanta-Häme Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Lappi 0  10  20  30  40  50  60  70  Prosenttia FinSote 2017-2018, THL Kuvio 3. Itsemurha-ajatuksia ilmoittaneiden mielenterveyspalveluiden käyttö (%), maakunnat vuosina 2017−2018 Terveyspalvelujen käyttö mielenterveysongelman vuoksi maakunnittain Mitä tahansa terveyspalvelua mielenterveysongelmien vuoksi käytettiin kokoSuomessa 9 prosenttia. Merkitsevästi vähemmän palveluja käytettiin Satakun-nassa (7 %), Lapissa (6,9 %), Kymenlaaksossa (6,3 %) ja Kainuussa (5,4 %). (Ku-vio 4.) THL • Tutkimuksesta tiiviisti 35 | 2019  4                Solin Pia, Suvisaari Jaana, Viertiö Satu  Kirjallisuutta HE 15/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perus-tamista ja sosiaali- ja terveyden-huollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi http://www.finlex.fi/fi/esitykset/h e/2017/20170015 Ala-Nikkola T, Sadeniemi M, Kaila M, Saarni S, Kontio R, Pirkola S, Joffe G, Oranta O, Wahlbeck K. How size matters: exploring the association between quality of mental health services and catch-ment area size. BMC Psychiatry. 2016 Aug 12;16:289.  Aromaa E, Tolvanen A, Tuulari J, Wahlbeck K. Personal stigma and use of mental health services among people with depression ina general population in Finland. BMC Psychiatry. 201131;11:52. Perälä J, Saarni SI, Ostamo A, Pirkola S, Haukka J. Härkänen T, Koskinen S, Lönnqvist J, Suvisaari J. Geographic variation and socio-demographic characteristics of psychotic disorders in Finland. Schizophrenia Research 2008;106:337-347. Viertiö S, Partanen A, Kaikkonen R, Tommi Härkänen, Marttunen M. ja Suvisaari J. Palvelujen käyttö mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien vuoksi Suomessa vuosina 2012 – 2015. Duodecim 2017;133(3):292-300. Pentala-Nikulainen O, Koskela T, Parikka S, Kilpeläinen H, Kosken-niemi T, Aalto A-M, Muuri A, Koskinen S, Lounamaa A. Kansalli-sen terveys-, hyvinvointi ja palve-lututkimus FinSoten perustulokset 2017-2018. Verkkojulkaisu: thl.fi/finsoteSotkanet.fi. Itsemurhakuolleisuus / 100 000 asukasta kohden 2017. Haettu 5.9.2019 Sotkanet.fi. Viertiö S, Suvisaari J. Mielenter-veysoireet ja palveluiden käyttö mielenterveysongelmien vuoksiSuomessa vuosina 2012-2015 – alueellinen tarkastelu. Tutkimuk-sesta tiiviisti 28, syyskuu 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.WHO, Mental Health Action Plan2013-2020. WHO 2013, Geneva.Itsemurha-ajatukset, mielenterveysoireet ja terveyspalveluidenkäyttö ongelmien vuoksi Suomessa vuosina 2017−2018: alueellinen tarkastelu Terveyspalveluja mielenterveysongelmien vuoksi käyttäneet (%) Maakunnat Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Kanta-Häme Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Satakunta Lappi Kymenlaakso Kainuu 0  2  4  6  8 10  12  14  Prosenttia FinSote 2017-2018, THL Kuvio 4. Terveyspalveluja mielenterveysongelmien vuoksi käyttäneet maa-kunnittain 2017−2018 (%). Yhteenveto Itsemurha-ajatuksia Palveluja käytettiin mielenterveyteen liittyvien ongelmien vuoksi eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Näissä maakunnissa yli 9 prosenttia vastaajista oli käyttänyt palvelu-ja mielenterveysongelmien vuoksi viimeisen vuoden aikana ja ylittivät maankeskiarvon. Kaikissa näissä maakunnissa itsemurha-ajatusten esiintyvyys oli korkea, yli 6 prosenttia (Pirkanmaalla jopa 8 prosenttia). Pohjois-Karjalaa lu-kuun ottamatta avun hakeminen itsemurha-ajatuksiin oli näissä maakunnissa yli maan keskiarvon. Siten korkea palveluiden käyttö heijasti suurelta osin pal-veluiden tarvetta. Vähiten palveluja käytettiin mielenterveyteen liittyvien on-gelmien vuoksi Kainuussa, Kymenlaaksossa, Lapissa ja Satakunnassa. Kymen-laaksossa, Satakunnassa ja Kainuussa asuvilla itsemurha-ajatusten esiintyvyys oli myös muuta maata vähäisempää. Väestötutkimukset ovat keskeinen tiedonlähde arvioitaessa alueen väestön terveydentilaa ja hoitoon hakeutumista. Niiden merkittävin ongelma liittyyvastausaktiivisuuteen. Jos mielenterveysongelmista kärsivät vastaavat muuta väestöä harvemmin kyselytutkimuksiin tai kynnys vastaamiseen on erilainen eri puolella Suomea, nyt saatu kuva hoitoon hakeutumisesta saattaa olla todel-lisuutta parempi. Vuonna 2017 itsemurhakuolleisuus oli suurinta Kainuussa ja Pohjois-Savossa (kuvio 5.). Kuitenkin näissä maakunnissa mielenterveyspalve-luihin hakeutuminen itsemurha-ajatusten takia oli huomattavasti pienempää THL • Tutkimuksesta tiiviisti 35 | 2019  5                  Solin Pia, Suvisaari Jaana, Viertiö Satu  Itsemurha-ajatukset, mielenterveysoireet ja terveyspalveluidenkäyttö ongelmien vuoksi Suomessa vuosina 2017−2018: alueellinen tarkastelu kuin koko Suomen keskiarvo. Itsemurhakuolleisuuden alueellisessa vertailussa on kuitenkin huomioitava, että maakuntien välillä on suhteellisen suuria vuo-sittaisia eroja pienistä tapausmääristä johtuen. Tutkimuksen keskeisiä rajoituk-sia on lisäksi se, että saadun hoidon laadusta ei ole tutkimuksessa tietoa. Tar-kempaa tietoa itsetuhoisuuden vaikeusasteesta ei myöskään ollut. Näidenlisäksi on myös huomioitava, että joillakin hoitoon pääsy on tehokkaampaa monipuolisen palvelutarjonnan ansiota ja siten itsemurhakuolleisuus on vähäi-sempää. Varsinais-Suomi Uusimaa Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Kymenlaakso Itsemurhakuolleisuus / 100 000 asukasta (id:3106) 2017 Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Kainuu Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala 0  10  20  30  Terveyden ja hyvinvoinnin laitosPL 30 (Mannerheimintie 166)00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 ISBN 978-952-343-390-8 (verkko) ISSN 2323-5179http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-Kuvio 5. Itsemurhakuolleisuus / 100 000 asukasta kohden vuonna 2017 maa-kunnittain. Sotkanet.fi Itsemurha-ajatusten esiintyminen ei aina merkitse sitä, että henkilöllä on hoi-toa vaativa mielenterveyshäiriö, mutta hoidon tarve on arvioitava, jos henkilöl-lä niitä esiintyy. Toisaalta vakaviinkaan mielenterveyshäiriöihin ei aina liityitsemurha-ajatuksia, ja siksi väestön mielenterveyttä ja palvelujen tarvetta onarvioitava myös muiden tietojen, kuten THL:n mielenterveysindeksin, avulla. Mielenterveysindeksi kuvastaa erityisesti vakavien mielenterveyshäiriöiden, kuten psykoosisairauksien, esiintyvyyttä, jossa on merkittäviä alueellisia eroja Suomessa (Perälä ym. 2008). Vain 43,7 prosenttia niistä, joilla oli ollut itsemurha-ajatuksia, oli käyttänyt palveluja mielenterveyteen liittyvien ongelmien vuoksi. Aikaisemmassa tutki-muksessamme havaitsimme, että apua hakeneiden osuus oli huomattavasti suurempi nuoremmissa kuin vanhemmissa ikäryhmissä (Viertiö ym. 2017). Työtä väestön mielenterveystietoisuuden lisäämiseksi tarvitaan edelleen, jaerityisesti vanhempien ikäryhmien kynnys hakea apua on edelleen korkea. Tutkimustulosten perusteella hoitoon hakeutuneiden osuus niistä, joilla on ollut itsemurha-ajatuksia, on mielekäs indikaattori hoidon ulkopuolelle jäävien osuuden arviointiin. Se ei kuitenkaan yksinään riitä väestön mielenterveyspal-velujen tarpeen arvioimiseen, koska vakaviinkaan mielenterveysongelmiin eivälttämättä liity itsemurha-ajatuksia. THL • Tutkimuksesta tiiviisti 35 | 2019  390-8 6

Itsemurha-ajatukset, mielenterveysoireet ja terveyspalveluiden käyttö ongelmien vuoksi Suomessa vuosina 2017-2018 : alueellinen tarkastelu

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138531/URN_ISBN_978-952-343-390-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Itsemurha-ajatukset, mielenterveysoireet ja terveyspalveluiden käyttö ongelmien vuoksi Suomessa vuosina 2017-2018 : alueellinen tarkastelu

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari