The Power of positivity : how employee emotions and interaction can benefit cross-border acquisitions

Abstract

Earlier research on mergers and acquisitions presents emotions as something problematic and negative that must be neutralized or controlled. However, emotions can also be the reason why individuals or organizations thrive. Thus, this study sets out to determine how employee emotions influence post-acquisition integration, paying particular attention to positivity in emotions. Taking a slightly unorthodox stance, this study adopts an abductive research structure guided by a moderate constructionist research philosophy in order to build a theory that is closely connected to empirical evidence. The empirical evidence that is crucial to abduction arises from an in vivo case study in two different acquisitions, where data collection centers on qualitative interviews and employee surveys. Emotions in general arise through appraisal—an evaluation of how pleasing or displeasing a triggering event is considered. Both individuals and groups can experience them. At work, emotions are triggered by work-related events and can influence work-related behavior. According to the findings of this study, a key positivity trigger at work is interactive communication. Previous research has indeed confirmed that communication is a key aspect during integration because social interaction and employee engagement can create a feeling of belongingness to the new organization. However, emotions are dynamic and vary within and between individuals and groups. According to the findings of this study, a key reason for this evolving nature of emotions is the surrounding emotional climate. An emotional climate refers to a socially constructed working atmosphere. It is visible in the predominant collective emotional states that arise through social interaction between organizational members. A positive emotional climate can improve organizational identification and performance, and thereby facilitate organizational change. The key theoretical contribution of this study is threefold. First, it acknowledges positive emotions. This can help overcome the previous negative bias in the emotion-centric acquisition literature. Second, it considers emotions in a more balanced manner, not as isolated instances but as both individual and collective instances, paying special attention to the relevant emotion triggers. This sheds more light on how and why emotions emerge during change periods, increasing the level of theorization in the field. Third, this study offers a more dynamic view of emotions in an organizational context, also shedding light on how to manage collective emotions following acquisitions. Together, these findings help answer the fundamental question of how to make acquisitions more successful. For practitioners, the key contribution is in the analytical power of the suggested framework. Managerially, the key elements for creating positive post-acquisition change are the chosen integration strategy and the managerial skills necessary to create the desired positivity. With regard to employee emotions, acknowledging the different levels of emotions and their triggers can help emphasize positivity and alleviate negativity. Simultaneously, an emphasis on the post-acquisition organization can help overcome us versus them thinking. With regard to communication, information sharing is essential to ensure day-to-day functions, but interaction is crucial for long-term engagement and motivation. With regard to the emotional climate surrounding change, awareness of the pre-acquisition climate and possible sub-climates can help predict fluctuations.Aiemman yrityskauppakirjallisuuden perusteella tunteet ovat ongelmallisia ja negatiivisia, joten ne täytyy neutralisoida tai niitä täytyy hallita. Tunteet voivat kuitenkin myös olla syy ihmisten ja organisaatioiden kukoistukseen. Siksi tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten työntekijöiden tunteet vaikuttavat yrityskauppaintegraatioon. Tutkimus kiinnittää erityistä huomiota tunteiden positiivisuuteen. Korostaakseen teorian ja empirian välistä yhteyttä tutkimus noudattaa abduktiivista, maltillisen konstruktionismin tieteenfilosofian ohjaamaa rakennetta. Abduktiossa keskeinen empiirinen aineisto kumpuaa tapaustutkimuksesta kahdessa yrityskaupassa, joista aineistoa kerättiin pääasiassa laadullisin haastatteluin ja työntekijöille suunnatuin kyselyin. Tunteet nousevat kognition pohjalta ja perustuvat laukaisevan tekijän tai tapahtuman arvioituun miellyttävyyteen. Tunteita ilmenee sekä yksilö- että ryhmätasolla. Työpaikalla tunteet kumpuavat usein työpaikan tapahtumista ja ne voivat vaikuttaa työntekijöiden käytökseen. Tämän tutkimuksen löydösten perusteella positiivisuutta työpaikalla voi kasvattaa etenkin vuorovaikutteinen kommunikaatio. Aiempi tutkimus onkin vahvistanut kommunikaation tärkeyden yrityskauppaintegraatiossa, sillä sosiaalinen vuorovaikutus ja työntekijöiden osallistaminen voivat luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta uudessa, yrityskaupan jälkeisessä organisaatiossa. Tunteet ovat kuitenkin dynaamisia ja vaihtelevat sekä sisäisesti että eri yksilöiden ja ryhmien välillä. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan yksi tärkeä syy tähän dynaamisuuteen on muutosta ympäröivä tunneilmapiiri, mikä viittaa sosiaalisesti rakentuvaan työilmapiiriin. Tunneilmapiiri näkyy yleisimpinä työyhteisön jakamina tunteina, jotka kumpuavat organisaation jäsenten välisestä vuorovaikutuksesta. Positiivinen tunneilmapiiri voi lisätä organisaatioon identifioitumista ja parantaa organisaation tuloksia—ja sitä kautta helpottaa organisaatiomuutosta. Tutkimuksen teoreettinen kontribuutio jakautuu kolmeen osaan. Ensin, tutkimus tunnistaa positiivisten tunteiden merkityksen. Näin tutkimus pääsee yli aiemmassa tunteita käsittelevässä yrityskauppakirjallisuudessa vallitsevasta negatiivisesta ennakkoasetelmasta. Toiseksi, tämä tutkimus tarjoaa tasapainoisen näkökulman tunteisiin eristettyjen instanssien sijaan yksilöllisinä ja kollektiivisina kokemuksina, kiinnittäen erityistä huomiota yrityskaupan aikaisiin tunteita laukaiseviin tekijöihin. Näin tutkimus lisää tietoa siitä, miten ja miksi tunteita syntyy muutosaikoina, lisäten alan teoreettisuutta. Kolmanneksi, tämä tutkimus käsittelee tunteita dynaamisena organisaatiokontekstin osana ja valottaa tunnejohtamisen periaatteita yrityskauppaintegraatiossa. Yhdessä nämä löydökset auttavat vastaamaan pohjimmaiseen kysymykseen siitä, miten yrityskauppojen onnistumisprosenttia voitaisiin parantaa. Liikkeenjohdon näkökulmasta tutkimuksen avainkontribuutio on rakennetun viitekehyksen hyöty analyyttisenä ja ennustavana työkaluna. Johdon näkökulmasta avaintekijöitä positiivisen yrityskauppaintegraation luomiseksi ovat valittu integraatiostrategia sekä positiivisuuden ylläpitämiseen tarvittavat johtamiseen liittyvät kyvyt. Työntekijöiden tunteisiin liittyen tunteiden eri tasojen sekä tunteiden syiden tunnistaminen auttavat korostamaan positiivisuutta ja lieventämään huolia. Samaan aikaan positiivisuuden painottaminen voi auttaa yrityskauppojen jälkeen yleisen me vastaan ne -ajattelun purkamisessa. Kommunikaatioon liittyen tiedon jakaminen on tärkeää päivittäisten toimintojen turvaamiseksi, mutta vuorovaikutteinen osallistuminen on ensisijaista pitkän aikavälin motivaation ja sitoutumisen synnyttämiseksi. Tunneilmapiirin kannalta tietoisuus yrityskauppaa edeltäneestä ilmapiiristä sekä mahdollisista alailmapiireistä on hyödyllistä heilahtelujen ennustamisessa