Smart products have the potential to change the lifestyle and working processes
of their users. However, a perceived complexity of interaction with these hightech
artefacts may confound even the keen technology adopter. In response,
human-value driven technology design approaches such worth-centred design,
empathic and aesthetic design, and design for pleasure have emerged. Still,
with increased availability of sensors and the wide spread of internet, the more
technology-driven approach is prevailing. Further, Artificial Intelligence in
form of complex reasoning and deep learning algorithms is making impressive
comeback. In this sense, to balance and reflect technological complexity, User
Psychology as a design discipline should be more taken in new products and
services design. Humans use and create tools and artefacts that are meaningful
to them. Motivation is a reason for people’s actions, desires and needs. Hence,
the motivation constructs and respective psychological theories such as Selfdetermination
theory of motivation, Activity theory and related psychology of
human awareness should be more taken into design of technology to maximize
the benefits to the user and thus to make technology more acceptable.
This thesis explores the role of awareness as a psychological construct in
determining human behaviour and consequently, its influence on how humans
respond to the technology. The general design principles in form of design
questions and vocabularies, which facilitate designer with systematic
knowledge on awareness to be taken in technology design, are defined here.
This thesis utilizes the Design science research paradigm in which questions
relevant to human problems are answered via studying application domain,
experimenting and the creation of innovative artefacts to come up with a solution
to a defined problem. Further, the Design science research approach is
combined with methods from Explanatory science, which are taken as a ground
towards a theoretical synthesis of experimental findings. Conceptual analysis as
a method of Foundational Analysis is used to investigate the content of experimental
concepts through their recomposition and reconstruction to find more
accurate cognitive science grounded understanding of respective concepts.
Keywords: HTI, Awareness, DesignÄlytuotteet voivat muuttaa käyttäjiensä elämäntapaa ja työprosessia. Näiden
huipputeknologialaitteiden käytön monimutkaisuus voi kuitenkin hämmentää
jopa teknologiasta kiinnostunutta käyttäjää. Vastauksena on syntynyt inhimillisiä
arvoja ajavia teknologian suunnittelun lähestymistapoja, kuten arvokeskeistä,
empaattista sekä esteettistä suunnittelua. Teknologiaan perustuva tuotesuunnittelun
lähestymistapa on silti vallitseva johtuen antureiden saatavuudesta
ja internetin laajalle leviämisestä. Lisäksi monimutkaiseen päättelyyn ja syväoppimisalgoritmeihin
pohjautuva tekoäly on tekemässä vakuuttavaa paluuta.
Käyttäjän psykologia on otettava paremmin huomioon uudessa tuote- ja palvelusuunnittelussa,
jotta teknologista monimutkaisuutta saataisiin tasapainotettua.
Ihmiset luovat ja käyttävät heille merkityksellisiä työkaluja ja laitteita. Motivaatio
on syy ihmisten toimiin, toiveisiin ja tarpeisiin. Näin ollen motivaatiorakenteita
ja vastaavia psykologisia teorioita, kuten motivaation itsemääräämisen
teoria, toiminnan teoria ja niihin liittyvä ihmisen tietoisuuden psykologia, tulisi
ottaa enemmän huomioon teknologian suunnittelussa, jotta käyttäjä hyötyisi
maksimaalisesti, mikä tekisi teknologiasta hyväksyttävämpää.
Väitöskirjassa tutkitaan tietoisuuden roolia psykologisena rakenteena ihmisen
käyttäytymisen määrittämisessä ja sen vaikutusta siihen, miten ihmiset
reagoivat teknologiaan. Tutkimuksen tavoitteena on määritellä suunnittelukysymysten
ja sanastojen avulla yleiset suunnitteluperiaatteet, jotka auttavat
suunnittelijaa soveltamaan systemaattista tietämystä tietoisuudesta teknologian
suunnittelussa. Väitöskirjassa hyödynnetään Design Science -tutkimusparadigmaa,
jossa ihmisen ongelmiin liittyviin kysymyksiin vastataan tutkimalla sovellusaluetta,
kokeilemalla ja luomalla innovatiivisia laitteita ratkaisun löytämiseksi
määritellylle ongelmalle. Lisäksi Design science -tutkimuksen lähestymistapa
yhdistetään selittävän tutkimuksen menetelmiin, jotka ovat perustana kokeellisten
havaintojen teoreettiselle synteesille. Käsitteellistä analyysimenetelmää
käytetään kokeellisten käsitteiden sisällön tutkimiseen. Näin löytyy tarkempaa
kognitiotieteeseen perustuvaa kokeellisten käsitteiden ymmärtämistä.
Avainsanat: HTI, Tietoisuus, Tuotesuunnittel
