Ehdonalaiseen valvontaan vapautuneiden naisten sopeutuminen yhteiskuntaan

Abstract

Pro-gradu –tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten ehdonalaiseen valvontaan vapautuneet naisvangit sopeutuvat takaisin yhteiskuntaan. Naisrikollisista ja naisvangeista mediassa muodostettu kuva on usein hyvin negatiivinen. Tutkielmani tavoitteena on tuoda uudenlaista ymmärrystä naisvankien elämästä vapautumisensa jälkeen ja selvittää millaisia tarinoita ehdonalaiseen valvontaan vapautuneilla naisilla on. Pyrin tutkielmassani selvittämään sitä, miten naiset sopeutuvat vankilan jälkeiseen elämään ja mitkä asiat heidän sopeutumiseensa vaikuttavat. Tutkimusaineistonani ovat vuosina 2002-2003 ehdonalaiseen valvontaan vapautuneista naisista kirjoitetut Kriminaalihuoltolaitoksen muistiot. Tästä aineistosta valikoitui tarkasteluni kohteeksi 37 asiakirjaa. Asiakirjoissa esille tulleiden naisten tarinoita olen analysoinut narratiivista metodia käyttäen. Olen muodostanut aineistostani kolme päätarinaa ja seitsemän alatarinaa. Päätarinat olen jakanut positiivisiin, negatiivisiin ja avoimiin tarinoihin. Tarinoiden jaottelu perustuu niiden lopputilanteen mukaan. Päätarinoiden alla olevat alatarinat eroavat toisistaan erilaisten juonenkäänteiden kautta. Alatarinoita esittelen erilaisten teemojen kautta ja pyrin siten tuomaan näkyviin naisten tarinoiden keskeiset piirteet. Tutkielmani tulokset osoittavat, että positiivisissa tarinoissa naiset ovat sopeutuneet vankilatuomionsa jälkeen nopeasti takaisin yhteiskuntaan. Heidän asuntoasiansa, päihteiden käyttönsä sekä sosiaaliset suhteensa ovat kunnossa ja auttavat heitä nopeaan sopeutumiseen. Heidän kohdallaan rikosten uusiminen on hyvin epätodennäköistä. Sen sijaan negatiivisissa tarinoissa naisten päihteiden käyttö, asunnottomuus ja sosiaaliset suhteet vaikeuttavat heidän sopeutumistaan ja he syyllistyvätkin ehdonalaisvalvonnan aikana uusiin rikoksiin. Heidän kohdallaan rikollisuus ja vankilakierre ovat toistuvia. Avoimissa tarinoissa naisten sopeutuminen takaisin yhteiskuntaan tuottaa vaikeuksia. Tässä päätarinatyypissä naisten sopeutumistarinat jäävät avoimiksi ja niissä on löydettävissä sekä positiivisia että negatiivisia piirteitä. Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että naisten yhteiskuntaan sopeutumiseen vaikuttavat sekä naisten oma halu että muut yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät. Esimerkiksi asunnottomuus, työttömyys ja heikko taloudellinen tilanne vaikeuttavat kiinnittymistä normaaliin elämään. Myös päihteiden käytöllä ja sosiaalisilla suhteilla on selkeä vaikutus naisten sopeutumisessa